Read Biblia 1776 apokryfit Job 41 Bible Online

Job 41 - Biblia 1776 apokryfit bible

Job 41

¹Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni?

²Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on. Rom 11:35. Eli kuka on hänelle jotakin ennen antanut, jota hänelle pitäis jälleen maksettaman. 2 Mos 19:5. Jos te siis minun ääneni ahkerasti kuulette, ja pidätte minun liittoni, niin teidän pitää oleman minulle kallis omaisuus kaikista kansoista, vaikka muutoin koko maa on minun. Ps 24:1. Herran on maa, ja kaikki mitkä siinä ovat, maan piiri ja ne jotka sen päällä asuvat. Ps 50:2. Zionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa. 1 Kor. 10:26. Sillä maa on Herran, ja kaikki mitä siinä on.

³Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on.

⁴Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa?

⁵Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri?

⁶Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niin kuin sinetti.

⁷Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse.

⁸Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa.

⁹Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niin kuin aamuruskon silmälaudat.

¹⁰Hänen suustansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat.

¹¹Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niin kuin kiehuvasta padasta ja kattilasta.

¹²Hänen henkensä on niin kuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos.

¹³Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa.

¹⁴Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta.

¹⁵Hänen sydämensä on kova niin kuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi.

¹⁶Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole.

¹⁷Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta.

¹⁸Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta.

¹⁹Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niin kuin akanat.

²⁰Vasara on hänen edessänsä niin kuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä.

²¹Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niin kuin sontatunkiolla.

²²Hän saattaa syvän meren kiehumaan niin kuin padan, ja liikuttaa yhteen niin kuin voiteen.

²³Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi.

²⁴Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi.

²⁵Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas.