Read Biblia 1776 apokryfit Psalmit 42 Bible Online

Psalmit 42 - Biblia 1776 apokryfit bible

Psalmit 42

¹Koran lasten opetus, edellä veisaajalle. 1 Aika K. 6:33.etc. Ja nämät ovat ne, jotka siellä seisoivat, ja heidän lapsensa: Kahatin lapsista, Heman veisaaja, Joelin poika, Samuelin pojan, Ps 44:1. Koran lasten opetus, edelläveisaajalle.

²Niin kuin peura himoitsee tuoretta vettä, niin minun sieluni himoitsee sinua, Jumala.

³Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa: koska minä tulen Jumalan kasvoja näkemään? Ps 63:2. Jumala, sinä olet minun Jumalani! Varhain minä sinua etsin: sinua minun sieluni janoo, minun lihani halaa sinua karkiassa ja kuivassa maassa, joka vedetöin on. Ps 63:3. Niin kuin minä näin sinun pyhässä, katsellakseni sinun voimaas ja kunniaas; Ps 84:3. Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin: minun ruumiini ja sieluni iloitsee elävässä Jumalassa.

⁴Minun kyyneleeni ovat minun ruokani päivällä ja yöllä, että joka päivä minulle sanotaan: kussa nyt on Jumalas? Ps 80:6. Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä, Ps 102:10. Sillä minä syön tuhkaa niin kuin leipää, ja sekoitan juomani itkulla,

⁵Koska minä näitä muistelen, niin minä vuodatan ulos sydämeni itsessäni; sillä minä menisin mielelläni joukon kanssa, ja vaeltaisin heidän kanssansa Jumalan huoneesen: ihastuksella ja kiitoksella joukon seassa, jotka juhlaa pitävät.

⁶Mitäs murehdit, sieluni, ja olet niin levotoin minussa? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän minua auttaa kasvoillansa.

⁷Minun Jumalani! sieluni on murheissansa minussa; sen tähden minä muistan sinua Jordanin ja Hermonin maalla, sillä vähällä vuorella. 5 Mos 3:8. Ja niin me otimme siihen aikaan sen maan kahden Amorilaisten kuninkaan kädestä, sillä puolella Jordania, Arnonin ojasta niin Hermonin vuoreen asti.

⁸Sinun virtas pauhaavat kovin, niin että yksi syvyys pauhaa tässä ja toinen syvyys siellä: kaikki sinun vesilainees ja aaltos käyvät minun ylitseni.

⁹Päivällä on Herra luvannut (a) hyvyytensä, ja yöllä minä hänelle veisaan, ja rukoilen elämäni Jumalaa. Ps 92:3. Aamulla julistaa armoas, ja ehtoolla totuuttas, (a) Hebr. käskenyt.

¹⁰Minä sanon Jumalalle minun kalliolleni: miksi sinä olet minun unohtanut? miksi minä käyn niin murheissani, koska minun viholliseni minua ahdistaa? Ps 13:2. Kuinka kauvan sinä Herra peräti tahdot minua unhottaa? kuinka kauvan sinä peität kasvos minusta? Ps 18:3. Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni. Ps 43:2. Sillä sinä olet minun väkevyyteni Jumala, miksis syökset minun pois? miksis minun annat murheissani käydä, koska vihollinen minua ahdistaa?

¹¹Se on niin kuin murha minun luissani, että minun viholliseni häpäisevät minua, koska he joka päivä sanovat minulle: kussa nyt on Jumalas? Ps 115:2. Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?

¹²Mitäs murehdit, sieluni, ja olet minussa niin levotoin? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän on minun kasvoini apu ja minun Jumalani. Ps 43:5. Mitäs murehdit, sieluni, ja olet minussa niin levotoin? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän on minun kasvoini apu ja minun Jumalani.