Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Job 13 Bible Online

Job 13 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Job 13

¹Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.

²Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.

³Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.

⁴Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit. Job 16:2. Minä olen usein senkaltaista kuullut: te olette kaikki häijyt lohduttajat.

⁵Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat. San l. 17:28. Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.

⁶Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.

⁷Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?

⁸Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?

⁹Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niin kuin joku pettää ihmisen?

¹⁰Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.

¹¹Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?

¹²Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niin kuin saviroukkio.

¹³Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.

¹⁴Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini? 1 Sam 28:21. Ja vaimo meni Saulin tykö ja näki hänen suuresti peljästyneeksi, ja sanoi hänelle: katso, sinun piikas on kuullut sinun sanas, ja minä olen pannut sieluni käteeni, niin että minä kuuliainen olin sinun sanalles, jonkas puhuit minulle;

¹⁵Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä. 1 Kor. 11:31. Sillä jos me itsemme tuomitsisimme, niin emme ensinkään tuomittaisi.

¹⁶Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä. Matt 24:51. Ja hän eroittaa hänen, ja antaa hänelle osan ulkokullattuin kanssa: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

¹⁷Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.

¹⁸Katso, jo minä olen tuomion sanonut: minä tiedän, että minä olen hurskas.

¹⁹Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.

²⁰III. Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.

²¹Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö. Job 9:34. Hän ottakoon vitsansa pois minusta, ja älköön hänen hirmuisuutensa peljättäkö minua;

²²Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.

²³Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.

²⁴Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena? Job 19:11. Hän on hirmuisesti vihastunut minun päälleni, ja pitää minun vihamiehenänsä. Job 33:10. Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sen tähden pitää hän minun vihollisenansa. Val. v. 2:5. Herra on niin kuin vihollinen, hän on Israelin raadellut, kaikki hänen huoneensa raadellut, ja hänen linnansa turmellut; hän on Juudan tyttärelle paljon valitusta ja murhetta tehnyt.

²⁵Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?

²⁶Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä. Ps 25:7. Älä muista nuoruuteni syntejä ja ylitsekäymistäni; mutta muista minua sinun laupiutes jälkeen, sinun hyvyytes tähden, Herra!

²⁷Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani; Job 33:11. Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.

²⁸Joka kuitenkin hukun niin kuin mädännyt raato, ja niin kuin koilta syöty vaate.