Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Job 3 Bible Online

Job 3 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Job 3

¹Sitte avasi Job suunsa ja kirosi päivänsä. Jer 15:10. Voi minua, äitini, ettäs minun synnytit riiteliäksi ja vastustajaksi koko maalle! En minä ole korkoa ottanut, eikä he ole minulle kasvulle antaneet, kuitenkin kaikki minua kiroilevat.

²Ja Job vastasi ja sanoi:

³Se päivä olkoon kadotettu, jona minä syntynyt olen, ja se yö, jona sanottiin: mies on siinnyt. Jer 20:14. Kirottu olkoon se päivä, jona minä syntynyt olen; älköön se päivä olko siunattu, jona minun äitini on minun synnyttänyt.

⁴Se päivä olkoon pimiä, ja älköön Jumala kysykö ylhäältä sen perään: älköön kirkkaus paistako hänen päällensä.

⁵Pimeys ja kuolon varjo peittäköön hänen, olkoon pilvi hänen päällänsä; ja musta päivän sumu tehkään hänen kauhiaksi.

⁶Sen yön käsittäköön pimeys, ja älkään iloitko vuosikausien päiväin seassa, ja älkään tulko kuukausien lukuun.

⁷Katso, olkoon se yö yksinäinen ja älköön yhtäkään iloa tulko siihen.

⁸Ne jotka päivää kiroovat, he kirotkoot sitä, ne jotka ovat valmiit herättämään Leviatania.

⁹Sen tähdet olkoot pimiät hämärässänsä, odottakoot valkeutta, ja ei tulko, ja älkööt nähkö aamuruskon silmäripsiä,

¹⁰Ettei se sulkenut minun kohtuni ovea, ja ei kätkenyt onnettomuutta silmäini edestä.

¹¹Miksi en minä kuollut äitini kohdussa? Miksi en minä läkähtynyt äitini kohdusta tultuani? Job 10:18. Miksis minun annoit lähteä äitini kohdusta? jospa minä olisin kuollut, ettei yksikään silmä olisi minua nähnyt!

¹²Miksi he ovat ottaneet minun helmaansa? Miksi minä olen nisiä imenyt?

¹³Niin minä nyt makaisin, olisin alallani, lepäisin, ja minulla olis lepo.

¹⁴Maan kuningasten ja neuvojain kanssa, jotka heillensä rakentavat sitä mikä kylmillä on;

¹⁵Eli päämiesten kanssa, joilla kultaa on, ja joiden huoneet ovat täynnä hopiaa;

¹⁶Eli niin kuin keskensyntyneet kätketyt, ja en oliskaan: niin kuin nuoret lapset, jotka ei koskaan valkeutta nähneet.

¹⁷Siellä täytyy jumalattomain lakata väkivallastansa; siellä ovat ne levossa, jotka paljon vaivaa nähneet ovat; Ilm K 14:13. Ja minä kuulin äänen taivaasta minulle sanovan: kirjoita: autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästä lähin. Jaa, Henki sanoo: heidän pitää lepäämän töistänsä; sillä heidän tekonsa noudattavat heitä.

¹⁸Siellä on vangeilla rauha muiden kanssa, ja ei kuule vaatian ääntä;

¹⁹Siellä ovat sekä pienet että suuret, ja palveliat vapaat isännistänsä:

²⁰Miksi valkeus on annettu vaivaisille, ja elämä murheellisille sydämille?

²¹Niille, jotka odottavat kuolemaa, ja ei se tule, ja kaivaisivat sitä ennen kuin aarnihautaa?

²²Niille, jotka kovin iloitsevat ja riemuitsevat, että he saisivat haudan?

²³Ja sille miehelle, jonka tie kätketty on, ja hänen edestänsä Jumalalta peitetty? Job 19:8. Hän on aidannut minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni.

²⁴Sillä minun leipäni tykönä minä huokaan, ja minun parkuni vuodatetaan niin kuin vesi, Ps 42:4. Minun kyyneleeni ovat minun ruokani päivällä ja yöllä, että joka päivä minulle sanotaan: kussa nyt on Jumalas? Ps 80:6. Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä,

²⁵Sillä jota minä pelkäsin, se tuli minun päälleni, ja mitä minä kartin, tapahtui minulle.

²⁶Enkö minä ollut onnellinen? enkö minä ollut rauhassa? eikö minulla ollut hyvä lepo? ja nyt senkaltainen levottomuus tulee.