Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Psalmit 104 Bible Online

Psalmit 104 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Psalmit 104

¹Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.

²Sinä puetat itses valkeudella niin kuin vaatteella: sinä levität taivaat niin kuin peitteen. 1 Mos 1:3. Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeus, ja valkeus tuli. 1 Mos 1:6. Ja Jumala sanoi: tulkoon vahvuus (a) vetten vaiheelle, eroittamaan vesiä vesistä. 1 Mos 1:7. Ja Jumala teki vahvuuden, ja eroitti vedet, jotka ovat vahvuuden alla, niistä vesistä, jotka ovat vahvuuden päällä: ja tapahtui niin. 1 Mos 1:8. Ja Jumala kutsui vahvuuden taivaaksi. Ja tuli ehtoosta ja aamusta toinen päivä.

³Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niin kuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä. Ps 18:11. Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä. Ps 89:7. Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?

⁴Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi. Hebr 1:7. Mutta enkeleistä hän sanoo: hän tekee enkelinsä hengeksi ja palveliansa tulenleimaukseksi.

⁵Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti. 1 Mos 1:9. Ja Jumala sanoi: kokoontukoon vedet taivaan alla erinomaiseen paikkaan, niin että kuiva näkyy. Ja tapahtui niin. 1 Mos 1:10. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja vetten kokoukset hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki sen hyväksi. Job 38:6. Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut? Ps 24:2. Sillä hän on perustanut sen merten päälle, ja virtain päälle sen vahvistanut. Ps 89:12. Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on. Ps 102:26. Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas.

⁶Syvyydellä sinä sen peität niin kuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.

⁷Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.

⁸Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.

⁹Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään. Job 26:10. Hän on asettanut määrän vetten ympärille, siihen asti kuin valkeus ja pimeys loppuvat. Job 38:10. Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen, Job 38:11. Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman. Jer 5:22. Ettekö te tahdo peljätä minua, sanoo Herra? ja ettekö te pelkää minun kasvoini edessä? joka panen hiedan meren rajaksi ja ijankaikkiseksi määräksi, jota ei hänen pidä käymän ylitse; ja vaikka se pauhais, niin ei se kuitenkaan voi sen ylitse; ja jos hänen aaltonsa paisuvat, niin ei heidän pidä menemän sen ylitse.

¹⁰Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;

¹¹Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.

¹²Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.

¹³Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.

¹⁴Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta. 1 Mos 1:11. Ja Jumala sanoi: vihoittakoon maa, ja kasvakoon ruohon, jossa siemen on, ja hedelmälliset puut, jotka hedelmän kantavat lajinsa jälkeen, jossa sen siemen on maan päällä. Ja tapahtui niin. 1 Mos 1:12. Ja maa vihoitti ja kasvoi ruohon, jossa siemen oli lajinsa jälkeen, ja hedelmälliset puut, joiden siemen oli itsessänsä lajinsa jälkeen. Ja Jumala näki sen hyväksi. Ps 147:8. Joka taivaan pilvillä peittää, ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;

¹⁵Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen. Tuom 9:13. Mutta viinapuu sanoi heille: pitääkö minun luopuman viinastani, joka sekä jumalat että ihmiset (a) ilahuttaa, ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse? Sir 31:32. Viina pidentää ihmisen elämän, jos sitä kohtuullisesti juodaan. Sir 40:20. Viina ja kantele iloittavat sydämen; mutta viisaus on suloisempi niitä molempia.

¹⁶Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;

¹⁷Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.

¹⁸Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein. Job 39:4. Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?

¹⁹Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa. 1 Mos 1:14. Ja Jumala sanoi: tulkoon valkeudet taivaan vahvuuteen, eroittamaan päivää ja yötä: ja olkoon merkeiksi, ja ajoiksi, ja päiviksi ja vuosiksi. Sir 43:1. Herran kunnia näkyy ylen suuressa korkeudessa, vahvuuden kirkkaudessa ja taivaan kauneudessa. Sir 43:2. Kuin aurinko nousee, niin hän ilmoittaa päivän, se joka on yksi Korkeimman ihmetyö.

²⁰Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.

²¹Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät. Job 39:1. Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?

²²Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.

²³Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.

²⁴Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.

²⁵Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikkuvat, sekä pienet että suuret eläimet; 1 Mos 1:20. Ja Jumala sanoi: kuohuttakoon vedet yltä kyllä liikkuvaisia eläimiä, ja linnut lentäköön maan päällä taivaan avaruudessa.

²⁶Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä. Job 40:10. Katso nyt Behemotia, jonka minä sinun vierees tehnyt olen, joka syö heiniä niin kuin härkä. Job 40:20. Taidatkos vetää Leviatanin ongella, ja sitoa hänen kielensä nuoralla?

²⁷Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa. Ps 145:15. Kaikkein silmät vartioitsevat sinua, ja sinä annat heille ruan ajallansa. Ps 145:16. Sinä avaat kätes, ja ravitset kaikki, kuin elävät, suosiolla.

²⁸Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan. Ps 36:7. Sinun vanhurskautes on niin kuin Jumalan vuoret, ja sinun oikeutes niin kuin suuri syvyys: Herra, sinä autat sekä ihmiset että eläimet. Matt 6:26. Katsokaat taivaan lintuja, ei he kylvä eikä niitä, ei myös kokoa riiheen, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii heidät. Ettekö te paljoa enempi ole kuin he?

²⁹Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen. Job 34:14. Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä. Job 34:15. Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen. Ps 90:3. Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset. Viis 11:26. Kuinka taitaa mitään olla, jota et sinä tahtoisi? eli kuinka se taitais pysyä, jota et sinä kutsunut ole?

³⁰Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.

³¹Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä. Viis 11:25. Sillä sinä rakastat kaikkia, kuin on, ja et vihaa, mitäs tehnyt olet; sillä et sinä ole mitään valmistanut, jota sinä vihata taitaisit.

³²Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat. Ps 144:5. Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.

³³Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niin kauvan kuin minä olen. Ps 34:2. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani. Ps 146:2. Minä kiitän Herraa niin kauvan kuin minä elän, ja Jumalalleni kiitoksen veisaan, niin kauvan kuin minä täällä olen.

³⁴Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa. Ps 19:15. Kelvatkoon sinulle minun suuni puheet, ja minun sydämeni ajatukset sinun edessäs, Herra, minun vahani ja minun Lunastajani!

³⁵Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!