Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Psalmit 109 Bible Online

Psalmit 109 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Psalmit 109

¹Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene. Ps 28:1. Koska minä huudan sinua, Herra, uskallukseni, niin älä vaikene minulle; etten, koska sinä vaikenisit minulle, minä tulisi niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät. Ps 83:2. Jumala, älä niin ratki vaikene, ja älä niin ääneti ole: Jumala, älä sitä niin kärsi.

²Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä,

³Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä.

⁴Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen.

⁵He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä. Ps 35:12. He tekevät minulle pahaa hyvästä, minulle mielikarvaudeksi. Ps 35:13. Mutta minä, kuin he sairastivat, puin säkin päälleni, vaivasin itsiäni paastolla, ja rukoilin sydämestäni;

⁶Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä. Matt 26:14. Silloin yksi kahdestatoistakymmenestä, joka kutsuttiin Juudas Iskariot, läksi pois pappein päämiesten tykö, Joh 13:2. Ja ehtoollisen jälkeen, (kuin perkele oli jo Juudaan Simonin Iskariotin sydämeen lykännyt, että hänen piti hänen pettämän,)

⁷Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti.

⁸Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen. Joh 17:12. Kuin minä olin heidän kanssansa maailmassa, niin minä kätkin heitä sinun nimessäs: ne, jotkas minulle annoit, kätkin minä, ja ei niistä kenkään kadonnut, vaan se kadotuksen lapsi, että Raamattu täytettäisiin. Ap. T 1:20. Sillä se on kirjoitettu Psaltari-Raamatussa: hänen kotonsa tulkoon kylmille eikä siinä pidä asujanta oleman, ja toisen pitää hänen piispautensa saaman. Ap. T 1:25. Saamaan tämän palveluksen ja apostolin viran arpaa, josta Juudas on vilpistynyt pois, menemään pois siallensa.

⁹Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski. 5 Mos 28:18. Kirottu on ruumiis hedelmä, maas hedelmä, karjas hedelmä, lammaslaumas hedelmä. 5 Mos 28:32. Sinun poikas ja tyttäres annetaan toiselle kansalle, niin että sinun silmäs sen näkevät, ja hiveltyvät heistä joka päivä, ja ei yhtään väkevyyttä pidä sinun käsissäs oleman. 5 Mos 28:41. Poikia ja tyttäriä sinä siität, ja et kuitenkaan niitä nautitse; sillä ne viedään vangittuna pois.

¹⁰Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä. Job 20:10. Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.

¹¹Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä. 5 Mos 28:43. Muukalainen, joka sinun tykönäs on, ylennetään sinun ylitses, ja on alati ylinnä; mutta sinä alennetaan ja alati alinna olet. 5 Mos 28:44. Hän lainaa sinulle, mutta et sinä voi hänelle lainata. Hän on pää, ja sinun pitää hännän oleman. 5 Mos 28:48. Ja sinun pitää palveleman vihollisias, jotka Herra lähettää sinun päälles, nälässä ja janossa, alastomuudessa ja kaikkinaisessa puutteessa. Ja hän panee sinun kaulaas rautaisen ikeen, siihen asti että hän sinun hukuttaa.

¹²Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa.

¹³Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois. 5 Mos 28:61. Siihen myös kaikki sairaudet ja kaikki rangaistukset, jotka ei kirjoitetut ole tässä lakiraamatussa, laskee Herra sinun päälles, siihen asti ettäs hukut. 5 Mos 28:62. Ja teistä, jotka ennen olitte niin kuin tähdet taivaassa paljouden tähden, jää vähäinen kansa, ettes kuullut Herran sinun Jumalas ääntä. Ps 21:11. Heidän hedelmänsä sinä kadotat maan päältä, ja heidän siemenensä ihmisten lapsista.

¹⁴Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi Herran edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois. 2 Mos 20:5. Ei sinun pidä kumartaman niitä, eikä myös palveleman niitä: Sillä minä, Herra sinun Jumalas, olen kiivas Jumala, joka etsiskelen isäin pahat teot lasten päälle, kolmanteen ja neljänteen polveen, jotka minua vihaavat;

¹⁵Olkoon ne alati Herran kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä, Ps 34:17. Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.

¹⁶Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa. Jes 53:3. Hän oli kaikkein ylönkatsottava ja kaikkein halvin, kipua ja sairautta täynnä. Hän oli niin ylönkatsottu, ettei kenkään kehdannut katsoa hänen päällensä, sen tähden emme häntä minäkään pitäneet. Jes 53:4. Totisesti hän kantoi meidän sairautemme, ja meidän kipumme hän sälytti päällensä; mutta me pidimme hänen Jumalalta rangaistuna, piestynä ja vaivattuna.

¹⁷Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.

¹⁸Ja hän puki kirouksen päällensä niin kuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niin kuin vesi, ja hänen luihinsa niin kuin öljy.

¹⁹Se olkoon hänelle niin kuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niin kuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää.

²⁰Aivan näin tapahtukoon heille Herralta, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan.

²¹Mutta sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua.

²²Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa.

²³Minä menen pois niin kuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niin kuin kaskaat. Job 39:23. Taidatkos peljättää hänen niin kuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.

²⁴Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta.

²⁵Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat. Ps 22:8. Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät. Matt 27:39. Mutta ohitse käyväiset pilkkasivat häntä, vääntelivät päätänsä,

²⁶Auta minua, Herra minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä,

²⁷Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä Herra sen teet.

²⁸Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan.

²⁹Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niin kuin hameella. Ps 35:26. Häväistäköön ja nauruksi joutukoon kaikki, jotka onnettomuudestani iloitsevat: puetettakoon häpiällä ja pilkalla, jotka itsiänsä minusta kerskaavat.

³⁰Minä kiitän suuresti Herraa suullani, ja ylistän häntä monen seassa. Ps 22:23.etc. Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.

³¹Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat. Ps 16:8. Minä pidän aina Herran kasvoini edessä, sillä hän on minun oikialla puolellani, sen tähden en minä horju.