Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Psalmit 139 Bible Online

Psalmit 139 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Psalmit 139

¹Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun. Ps 17:3. Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.

²Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.

³Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni. Job 34:21. Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa. Job 34:22. Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat. Joh 21:17. Hän sanoi kolmannen kerran hänelle: Simon Jonan poika! rakastatkos minua? Pietari tuli murheelliseksi, että hän kolmannen kerran sanoi hänelle: rakastatkos minua? ja sanoi hänelle: Herra, sinä tiedät kaikki: sinä tiedät, että minä rakastan sinua. Jesus sanoi hänelle: ruoki minun lampaitani. Hebr 4:13. Ja ei ole yhtään luontokappaletta hänen edessänsä näkymättä, mutta kaikki ovat paljaat ja julki hänen silmäinsä edessä, josta me puhumme.

⁴Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä. Job 42:2. Minä tiedän sinun kaikki voivan: ja ei ole sinulta yksikään ajatus peitetty.

⁵Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.

⁶Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää. Ps 147:5. Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin. Jes 40:28. Etkös tiedä? etkös ole kuullut? Herra ijankaikkinen Jumala, joka maan ääret on luonut, ei väsy eikä näänny; hänen ymmärryksensä on tutkimatoin.

⁷Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?

⁸Jos minä astuisin ylös taivaasen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet. Job 22:12. Eikö Jumala ole ylhäällä taivaissa? Ja katsos ylimmäisiä tähtiä, että ne korkiat ovat. Job 26:6. Helvetti on avoinna hänen edessänsä, ja kadotuksella ei ole peitettä. Am 9:2. Ja vaikka he itsiänsä hamaan helvettiin kaivaisivat, niin minun käteni on kuitenkin heitä sieltäkin hakeva; ja jos he astuisivat ylös taivaasen, niin minä kuitenkin tahdon syöstä heidät sieltä alas.

⁹Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,

¹⁰Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.

¹¹Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.

¹²Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niin kuin päivä; pimeys on niin kuin valkeus. Jak 1:17. Kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuden Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta eikä valkeuden ja pimeyden vaihetusta.

¹³Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.

¹⁴Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää. Job 10:8.etc. Sinun kätes ovat minun valmistaneet ja tehneet minun kaikki ympäri, ja sinä tahdot hukuttaa minun?

¹⁵Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.

¹⁶Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut. Job 14:5. Hänellä on määrätty aika, hänen kuukauttensa luku on sinun tykönäs: sinä olet määrän asettanut hänen eteensä, jota ei hän taida käydä ylitse. Ps 37:18. Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.

¹⁷Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?

¹⁸Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.

¹⁹Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.

²⁰Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).

²¹Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan. Ps 119:136. Minun silmäni vettä vuotavat, niin kuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä. Ps 119:139. Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.

²²Täydestä todesta minä heitä vihaan; sen tähden ovat he minulle viholliset. Ilm K 3:16. Sen tähden ettäs pensiä olet, ja et kylmä etkä palava, rupean minä sinua minun suustani oksentamaan ulos.

²³Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen. Ps 26:2. Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni.

²⁴Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.