Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Psalmit 142 Bible Online

Psalmit 142 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Psalmit 142

¹Davidin oppi ja rukous, kuin hän luolassa oli. 1 Sam 22:1. Ja David läksi sieltä ja pakeni Adullamin luolaan; kuin hänen veljensä ja kaikki isänsä huone sen kuulivat, tulivat he myös sinne hänen tykönsä. 1 Sam 24:4. Ja kuin hän lähestyi lammasten huonetta tien ohessa, oli siinä luola, ja Saul meni siihen peittämään jalkojansa; mutta David ja hänen miehensä istuivat luolan kulmilla. Ps 57:1. Davidin kultainen kappale, edellä veisaajalle, ettei hän hukkunut, kuin hän Saulin edestä pakeni luolaan.

²Minä huudan Herran tykö äänelläni, ja rukoilen Herraa äänelläni.

³Minä vuodatan ajatukseni hänen edessänsä, ja osoitan hänelle hätäni, Ps 62:9. Te kansat, toivokaat häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme, Sela!

⁴Koska henkeni on ahdistuksessa, niin sinä tiedät käymiseni: tielle, jota minä vaellan, asettavat he paulat eteeni. Ps 77:4. Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, Sela! Ps 140:6. Ylpiät asettavat paulat ja nuorat minun eteeni, ja venyttävät verkot tien viereen: minun eteeni panevat he paulan, Sela! Ps 141:9. Varjele minua siitä paulasta, jonka he asettivat eteeni, ja pahointekiäin ansasta.

⁵Katsele oikialle puolelle ja näe, siellä ei yksikään tahdo minua tuta: en minä taida paeta, ei tottele kenkään minun sieluani.

⁶Herra, sinua minä huudan ja sanon: sinä olet minun toivoni ja minun osani elävien maalla. Ps 73:26. Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani. Ps 116:9. Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.

⁷Ota vaari minun rukouksestani, sillä minua vaivataan sangen: pelasta minua vainollisistani; sillä he ovat minua väkevämmät.

⁸Vie minun sieluni vankeudesta ulos kiittämään sinun nimeäs: vanhurskaat kokoontuvat minun tyköni, koskas minulle hyvästi teet.