Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Psalmit 30 Bible Online

Psalmit 30 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Psalmit 30

¹Psalmi, veisattava Davidin huoneen vihkimisessä. 5 Mos 20:5. Vaan sodan päämiehet puhutelkaan kansaa ja sanokaan: joka uuden huoneen on rakentanut, ja ei siinä vielä ruvennut asumaan, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa, ja joku toinen omistais sen. 2 Sam 6:20. Ja kuin David palasi siunaamaan huonettansa, meni Mikal, Saulin tytär ulos häntä vastaan ja sanoi: kuinka jalo on ollut Israelin kuningas tänäpänä, joka on itsensä paljastanut palveliainsa piikain edessä, niin kuin irstaat ihmiset paljastavat itsensä! 1 Kun 8:1. Silloin kokosi Salomo Israelin vanhimmat, kaikki sukukuntain ylimmäiset ja isäin päämiehet Israelin lasten seasta kuningas Salomon tykö Jerusalemiin, viemään Herran liitonarkkia Davidin kaupungista, se on Zion. 1 Aika K. 16:43. Ja näin matkusti kaikki kansa kukin kotiansa; David myös palasi siunaamaan huonettansa.

²Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä olet korottanut minua: et myös salli viholliseni iloita minusta.

³Herra minun Jumalani, kuin minä huusin sinua, niin sinä teit minun terveeksi.

⁴Herra, sinä veit sieluni ulos helvetistä: sinä olet minun elävänä pitänyt niiden mennessä kuoppaan.

⁵Pyhät, veisatkaat kiitosta Herralle, ja kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi.

⁶Sillä hänen vihansa viipyy silmänräpäyksen, ja hän ihastuu elämästä: ehtoona on itku, mutta aamulla ilo. Jes 54:7. Minä olen vähäksi silmänräpäykseksi sinun hyljännyt, mutta minä tahdon sinua suurella laupiudella koota. Jes 54:8. Minä olen vihassani vähäksi silmänräpäykseksi kasvoni kätkenyt sinulta; mutta minä tahdon armahtaa sinua ijankaikkisessa armossa, sanoo Herra, sinun lunastajas. Joh 16:19. Niin Jesus ymmärsi, että he tahtoivat kysyä häneltä, ja sanoi heille: sitä te kysytte keskenänne, että minä sanoin: vähän ajan perästä ja ette näe minua, ja taas vähän ajan perästä ja te näette minun. Joh 16:20. Totisesti, totisesti sanon minä teille: teidän pitää itkemän ja parkuman, mutta maailma iloitsee: te tulette murheellisiksi, mutta teidän murheenne käännetään iloksi. 2 Kor.4:17. Sillä meidän vaivamme, joka ajallinen ja keviä on, saattaa meille ijankaikkisen ja määrättömän kunnian:

⁷Mutta minä sanoin myötäkäymisessäni: en minä ikänä kukistu.

⁸Sillä sinä, Herra, olet hyvässä tahdossas vuoreni vahvistanut; mutta kuin sinä kasvos peitit, niin minä hämmästyin.

⁹Sinua, Herra, minä huudan, ja Herraa minä rukoilen.

¹⁰Mitä hyvää minun veressäni on, kuin minä hautaan alas menen? kiittäneekö tomukin sinua, ja ilmoittaneeko se sinun totuuttas? Ps 6:6. Sillä ei kuolemassa kenkään muista sinua, kuka kiittää sinua tuonelassa?

¹¹Herra, kuule, ja ole minulle armollinen: Herra, ole minun auttajani.

¹²Sinä olet muuttanut minun valitukseni iloksi: sinä olet riisunut minun säkkini, ja vyötit minun riemulla,

¹³Että minun kunniani veisais sinulle kiitosta ja ei vaikenisi, Herra minun Jumalani, minä kiitän sinua ijankaikkisesti! Ps 57:9. Herää kunniani, herää psaltari ja kantele, varhain minä tahdon herätä. Ps 108:2.etc. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.