Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Psalmit 63 Bible Online

Psalmit 63 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Psalmit 63

¹Davidin Psalmi, kuin hän oli Juudan korvessa. 1 Sam 22:5. Niin sanoi propheta Gad Davidille: älä ole siinä linnassa, mutta mene ja kulje Juudan maalle. Niin David meni ja tuli Haretin metsään. 1 Sam 23:14. Ja David pysyi korvessa linnoissa, viipyi myös Siphin korven vuorella. Ja Saul etsi häntä joka aika, mutta ei Jumala antanut häntä hänen käsiinsä. 1 Sam 23:15. Ja David näki Saulin lähteneeksi etsimään hänen henkensä perään, vaan David pysyi Siphin korvessa, yhdessä metsässä.

²Jumala, sinä olet minun Jumalani! Varhain minä sinua etsin: sinua minun sieluni janoo, minun lihani halaa sinua karkiassa ja kuivassa maassa, joka vedetöin on. Ps 5:4. Herra kuultele varhain minun ääntäni: varhain hankitsen minä itseni sinun tykös, ja siitä otan vaarin. Ps 42:2. Niin kuin peura himoitsee tuoretta vettä, niin minun sieluni himoitsee sinua, Jumala. Ps 42:3. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa: koska minä tulen Jumalan kasvoja näkemään? Ps 84:3. Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin: minun ruumiini ja sieluni iloitsee elävässä Jumalassa.

³Niin kuin minä näin sinun pyhässä, katsellakseni sinun voimaas ja kunniaas; 2 Sam 5:25. David teki niin kuin Herra oli hänelle käskenyt, ja löi Philistealaiset hamasta Gebasta siihen asti kuin Gaseriin tullaan,

⁴Sillä sinun laupiutes on parempi kuin elämä: minun huuleni pitää sinua kiittämän.

⁵Niin minä tahdon kunnioittaa sinua minun elinaikanani, ja minun käteni nostaa ylös sinun nimees.

⁶Niin kuin lihavuudella ja rasvalla pitää minun sieluni ravittaman: ja minun suuni pitää kiittämän iloisilla huulilla.

⁷Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua: kuin minä herään, niin minä puhun sinusta.

⁸Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan. Ps 17:8. Varjele minua niin kuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla. Ps 36:8. Kuinka kallis on sinun hyvyytes, Jumala! että ihmisten lapset sinun siipeis varjon alle uskaltavat. Ps 57:2. Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni uskaltaa, ja sinun siipeis varjon alle minä turvaan siihen asti, että ahdistukset ohitse käyvät. Ps 91:4. Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;

⁹Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee.

¹⁰Mutta he etsivät kadottaaksensa minun sieluni: heidän täytyy maan alle mennä. Ps 17:9. Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluani piirittävät.

¹¹Heidän pitää miekkaan lankeeman, ketuille osaksi tuleman.

¹²Mutta kuninkaan pitää iloitseman Jumalassa: joka hänen kauttansa vannoo, se kunnioitetaan; sillä valhetteliain suu pitää tukittaman. 5 Mos 6:13. Mutta sinun pitää pelkäämän Herraa sinun Jumalaas ja palveleman häntä, ja hänen nimensä kautta pitää sinun vannoman. Ps 31:19. Tulkoon mykäksi väärät suut, jotka puhuvat vanhurskasta vastaan kovasti ylpeydestä ja ylönkatseesta. Ps 107:42. Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.