Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Psalmit 91 Bible Online

Psalmit 91 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Psalmit 91

¹Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee, Ps 36:8. Kuinka kallis on sinun hyvyytes, Jumala! että ihmisten lapset sinun siipeis varjon alle uskaltavat.

²Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.

³Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.

⁴Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi; Ps 17:8. Varjele minua niin kuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla. Ps 57:2. Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni uskaltaa, ja sinun siipeis varjon alle minä turvaan siihen asti, että ahdistukset ohitse käyvät. Ps 63:8. Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan.

⁵Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät, San l. 3:24. Et sinä pelkää maata pantuas, mutta makaat; ja sinun unes on sinulle makia, San l. 3:25. Ettei sinun tarvitse peljätä äkillistä hirmua, eikä jumalattomain hävitystä, kuin se tulee. Job 5:19. Kuudesta murheesta päästää hän sinun; ja seitsemännestä ei tule mitään pahaa sinulle. Ps 112:7. Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle. Ps 112:8. Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihen asti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa. Ps 121:5. Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs, Ps 121:6. Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

⁶Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.

⁷Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu. Ps 92:12. Ja minun silmäni näkevät viholliseni, ja minun korvani kuulevat pahoja, jotka heitänsä asettavat minua vastaan.

⁸Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.

⁹Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.

¹⁰Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän. San l. 12:21. Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.

¹¹Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs, Ps 34:8. Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä. Matt 4:6. Ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin laske sinus alaspäin; sillä kirjoitettu on: hän antaa käskyn enkeleillensä sinusta, ja he käsissä kantavat sinun, ettet joskus jalkaas kiveen loukkaa. Luuk 4:10. Sillä kirjoitettu on: hän antaa käskyn enkeleillensä sinusta varjelemaan sinua, Luuk 4:11. Ja että he käsissä kantavat sinua, ettet joskus jalkaas kiveen loukkaa.

¹²Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi. Job 5:23. Sillä sinun liittos pitää oleman kivien kanssa kedolla, ja maan pedot pitää sinun kanssas rauhallisesti oleman. San l. 3:23. Silloin sinä murheetoinna vaellat teissäs, ettes jalkaas loukkaa.

¹³Sinä käyt jalopeuran ja kyykärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikärmeen.

¹⁴Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sen tähden minä varjelen häntä.

¹⁵Hän avuksi huutaa minua, sen tähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan. Ps 50:15. Ja avukses huuda minua hädässäs, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.

¹⁶Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni. Ps 50:23. Joka kiitosta uhraa, se ylistää minua, ja siinä on se tie, että minä osoitan hänelle Jumalan autuuden.