Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Sananlaskut 17 Bible Online

Sananlaskut 17 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Sananlaskut 17

¹Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa. San l. 15:16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa. San l. 15:17. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa. San l. 16:8. Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.

²Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä. Sir 10:28. Viisasta palveliaa täytyy herran palvella, ja toimellinen herra ei nurise sitä.

³Niin kuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet. Ps 26:2. Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni. Jer 17:10. Minä Herra tahdon tutkia sydämen ja koetella munaskuut ja annan kullekin hänen töittensä jälkeen ja hänen töittensä hedelmän jälkeen.

⁴Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuultelee mielellänsä vahingollista kieltä.

⁵Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisemata. San l. 14:31. Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen Luojaansa; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.

⁶Vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä. Job 42:16. Ja Job eli sitte sata ja neljäkymmentä vuotta, niin että hän sai nähdä lapsensa ja lastensa lapset hamaan neljänteen polveen. Ps 128:6. Ja saat nähdä lastes lapset: rauha olkoon Israelille! Tob 14:15. Ja kuin he kuolivat, painoi hän myös heidän silmänsä kiinni, ja sai niin kaiken perinnön ja Raguelin tavaran, ja eli hamaan viidenteen polveen, ja näki lapsensa ja lastensa lapset.

⁷Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.

⁸Jolla vara on lahjaa antaa, se on niin kuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään. San l. 18:16. Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen. San l. 21:14. Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttää suurimman kiukun.

⁹Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi. San l. 10:12. Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset. Sir 6:5. Mutta se, joka kaikki asiat parhain toimittaa, saa itsellensä monta ystävää; ja se, joka asian parhain päin puhuu, hänestä muut jälleen hyvin puhuvat.

¹⁰Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä. Saarn 7:6. Parempi on kuulla viisaan kuritusta, kuin kuulla hulluin lauluja;

¹¹Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.

¹²Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hänen hulluudessansa. Tuom 18:25. Mutta Danin lapset sanoivat hänelle: älä anna ääntäs kuulua meidän tykönämme, ettei vihaiset miehet lankeaisi teidän päällenne, ja sinä hukutat sielus ja huonees sielut.

¹³Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman. Rom 12:17. Älkäät kellenkään pahaa pahalla kostako. Ahkeroitkaat sitä, mikä kunniallinen on kaikkein ihmisten edessä. 1 Tess. 5:15. Katsokaat, ettei joku pahaa pahalla kosta, vaan noudattakaat hyvää, sekä keskenänne, että jokaista kohtaan. 1 Piet 3:9. Ei kostain pahaa pahalla, eikä kirouksella kirousta, vaan paremmin siunatkaat, tietäen, että te olette kutsutut siunausta perimään.

¹⁴Riidan alku on niin kuin vesi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennen kuin sinä siihen sekaannut.

¹⁵Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus. Jes 5:23. Jotka jumalattoman lahjain tähden vanhurskauttavat, ja kääntävät vanhurskasten oikeuden pois heiltä: Hes 13:19. Ja saastutatte minun, minun kansani seassa, ohrapivon ja leivän palan tähden, että te tuomitsette ne sielut kuolemaan, jotka ei pidä kuoleman, ja tuomitsette ne elämään, jotka ei pidä elämän, teidän valheenne kautta minun kansani seassa, jotka mielellänsä valhetta kuulevat. Hes 13:22. Että te petollisesti saatatte surulliseksi vanhurskaan sydämen, jota en minä ole surulliseksi tehnyt, ja olette vahvistaneet jumalattoman kädet, niin ettei se palajaisi pahasta tiestänsä, ja sais elää.

¹⁶Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta? San l. 19:10. Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita. San l. 30:22. Kuin palvelia rupee hallitsemaan, kuin hullu ylen ravituksi tulee,

¹⁷Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä. San l. 18:24. Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.

¹⁸Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä. San l. 6:1. Poikani, jos sinä takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen. San l. 11:15. Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin. San l. 20:16. Ota hänen vaatteensa, joka muukalaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä. San l. 22:26. Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;

¹⁹Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.

²⁰Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.

²¹Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa. San l. 10:1. Salomon Sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi. San l. 15:20. Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.

²²Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kuivaa luut. San l. 15:13. Iloinen sydän tekee iloiset kasvot; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.

²³Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä. 2 Mos 23:8. Ei sinun pidä lahjoja ottaman; sillä lahjat sokaisevat näkeväiset, ja kääntävät hurskasten asiat. Sir 20:31. Antimet ja lahjat sokaisevat viisaat ja panevat suitset heidän suuhunsa, ettei he taida rangaista.

²⁴Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.

²⁵Hullu poika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on. San l. 19:13. Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.

²⁶Ei ole se hyvä, että vanhurskaalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.

²⁷Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu. San l. 20:15. Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.

²⁸Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni. Jak 1:19. Sen tähden, minun rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopia kuulemaan, (mutta) hidas puhumaan, ja hidas vihaan;