Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Sananlaskut 20 Bible Online

Sananlaskut 20 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Sananlaskut 20

¹Viina tekee pilkkaajaksi, ja väkevät juotavat tekevät tyhmäksi: joka niitä halajaa, ei hän ikänä viisaaksi tule. Eph 5:18. Ja älkäät juopuko viinasta, josta paha meno tulee, vaan olkaat täytetyt (Pyhällä) Hengellä.

²Kuninkaan peljättämys on niin kuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin. San l. 16:14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen. San l. 16:15. Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niin kuin hiljainen sade. San l. 9:12. Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.

³Miehen kunnia on olla ilman riitaa; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät. San l. 16:28. Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.

⁴Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sen tähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään. San l. 21:25. Laiskan himo tappaa hänen, ettei hänen kätensä tahtoneet mitään tehdä: San l. 28:19. Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.

⁵Neuvo on miehen sydämessä niin kuin syvä vesi; mutta toimellinen ammuntaa sen ylös. Ps 64:6. He vahvistavat itsensä pahoissa juonissansa ja puhuvat, kuinka he paulat virittäisivät, ja sanovat: kuka taitaa ne nähdä? Ps 64:7. He ajattelevat vääryyttä, ja päättävät sen minkä he ajatelleet ovat; viekkaat ihmiset ja salakavalat sydämet. San l. 26:24. Vihamies teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.

⁶Monta ihmistä kerskataan hyväksi; vaan kuka löytää jonkun, joka todella hyvä on?

⁷Vanhurskas siveydessä vaeltaa; hänen lastensa käy hyvin hänen perässänsä. Ps 25:12. Kuka on se mies, joka Herraa pelkää? sillä hän opettaa parhaan tien. Ps 25:13. Hänen sielunsa asuu hyvyydessä, ja hänen sikiänsä omistaa maan. Ps 112:1 Halleluja! I. Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee. Ps 112:2. Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.

⁸Kuningas, joka istuu istuimella tuomitsemaan, hajoittaa kaikki, jotka pahat ovat, silmillänsä.

⁹Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni? 1 Mos 8:21. Ja Herra haisti lepytyshajun, ja Herra sanoi sydämessänsä: en minä silleen enää maata kiroo ihmisen tähden: vaikka ihmisen sydämen aivoitus on paha hamasta lapsuudesta: ja en minä silleen enää lyö kaikkia kuin elävät, niin kuin minä tehnyt olen. 1 Kun 8:46. Jos he syntiä tekevät sinua vastaan (sillä ei ole yhtäkään ihmistä, joka ei syntiä tee) ja sinä vihastut heidän päällensä, ja annat heidät vihamiehen käsiin, niin että he vievät heitä vankina vihollisen maalle, taamma eli lähemmä; 2 Aika K. 6:36. Kuin he rikkovat sinua vastaan (sillä ei yhtään ihmistä ole, joka ei syntiä tee), ja sinä vihastut heidän päällensä, ja annat heitä vihamiestensä alle, vietäviksi vankina johonkuhun maahan kauvas eli lähes; Saarn 7:21. Sillä ei yhtään ihmistä ole vanhurskasta maan päällä, joka hyvää tekee ja ei syntiä tee. 1 Joh 1:8. Jos me sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me petämme itsemme, ja ei ole totuus meissä.

¹⁰Monenlainen vaaka ja mitta ovat molemmat kauhistus Herralle. San l. 11:1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen. San l. 16:11. Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekonsa.

¹¹Nuorukainen tunnetaan menostansa, jos hän siviäksi ja toimelliseksi tuleva on. San l. 19:18. Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa; San l. 22:6. Niin kuin sinä lapsen totutat nuoruudesta, niin ei hän siitä luovu, kuin hän vanhenee.

¹²Kuulevaisen korvan ja näkeväisen silmän on Herra molemmat tehnyt. Job 36:10. Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.

¹³Älä rakasta unta, ettes köyhtyisi: avaa silmäs, niin sinä saat kyllä leipää. San l. 6:9. Kuinka kauvan sinä laiska makaat? koskas nouset unesta? San l. 6:11. Niin köyhyys äkisti tulee päälles niin kuin matkamies, ja vaivaisuus niin kuin varustettu mies. San l. 19:15. Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.

¹⁴Paha, paha, sanoo ostaja; mutta mentyänsä pois hän kerskaa.

¹⁵Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale. San l. 17:27. Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.

¹⁶Ota hänen vaatteensa, joka muukalaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä. San l. 17:18. Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä. San l. 27:13. Ota hänen vaatteensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä.

¹⁷Varastettu (a) leipä maistaa miehelle hyvin; vaan sitte pitää hänen suunsa oleman täynnä teräviä kiviä. Job 20:12. Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle. Job 20:14. Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä. (a) Hebr. vääryyden.

¹⁸Aivoitukset menestyvät, kuin ne neuvolla toimitetaan, ja sodat myös pitää toimella pidettämän. San l. 11:14. Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy. San l. 24:6. Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.

¹⁹Älä sekoita sinuas sen kanssa, joka salaisuuden ilmoittaa, ja joka panettelee, ja jolla petollinen suu on. San l. 11:13. Panettelia ilmoittaa salaisuuden, vaan jolla on uskollinen sydän, hän salaa sen. San l. 25:9. Toimita asias lähimmäises kanssa, ja älä ilmoita toisen salaisuutta,

²⁰Joka isäänsä ja äitiänsä kiroilee, hänen kynttilänsä pitää sammuman synkiässä pimeydessä. 2 Mos 21:17. Ja joka kiroilee isäänsä ja äitiänsä, sen pitää totisesti kuoleman. 3 Mos 20:9. Kuka ikänänsä isäänsä ja äitiänsä kiroo, sen pitää totisesti kuoleman, että hän isäänsä ja äitiänsä kironnut on: hänen verensä olkoon hänen päällänsä. 5 Mos 27:16. Kirottu olkoon, joka isänsä eli äitinsä ylönkatsoo, ja kaikki kansa sanokaan: amen. San l. 19:26. Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi. Matt 15:4. Sillä Jumala käski, sanoen: kunnioita isääs ja äitiäs: ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman. Mark 7:10. Sillä Moses sanoi: kunnioita isääs ja äitiäs! ja joka kiroilee isää eli äitiä, hänen pitää kuolemalla kuoleman.

²¹Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta. San l. 28:20. Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viatoin.

²²Älä sano: minä kostan pahan; odota Herraa, hän auttaa sinua. 5 Mos 32:35. Minun on kosto, minä kostan, heidän jalkansa pitää ajallansa kompastuman; sillä heidän kadotuksensa aika on läsnä, ja mikä heille tarjontelee, se rientää. San l. 17:13. Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman. San l. 24:29. Älä sano: niin kuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen. (Rom.13:19) 1 Tess. 5:15. Katsokaat, ettei joku pahaa pahalla kosta, vaan noudattakaat hyvää, sekä keskenänne, että jokaista kohtaan.

²³Monenlaiset puntarit ovat Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä.

²⁴Jokaisen retket tulevat Herralta: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä? San l. 16:1. Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus. San l. 16:9. Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä. San l. 19:21. Monet aivoitukset ovat miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.

²⁵Se on ihmiselle paula, kuin hän pilkkaa pyhää, ja etsii sitte lupauksia.

²⁶Viisas kuningas hajoittaa jumalattomat, ja antaa ratasten käydä heidän päällitsensä. 2 Kun K. 9:24. Mutta Jehu sivui joutsen ja ampui Joramia lapaluiden välille, niin että nuoli meni hänen sydämensä lävitse, ja hän putosi maahan vaunuistansa. 2 Kun K. 9:33. Hän sanoi: syöskäät hänet ulos! ja he syöksivät hänen ulos, ja seinä ja hevoset priiskoitettiin hänen verestänsä, ja hän tallattiin maahan. Ps 101:8. Varhain minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, hävittääkseni kaikkia pahantekiöitä Herran kaupungista.

²⁷Herran kynttilä on ihmisen henki: hän käy läpi koko sydämen.

²⁸Laupius ja totuus varjelee kuninkaan, ja hän vahvistaa istuimensa laupiudella. Ps 101:1. Minä veisaan armosta ja oikeudesta: sinulle, Herra, minä veisaan. San l. 16:12. Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan. San l. 29:14. Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.

²⁹Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus. San l. 16:31. Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.

³⁰Haavoilla pitää pahuus ajettaman pois, ja koko sydämen kivulla. San l. 10:13. Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.