Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Sananlaskut 28 Bible Online

Sananlaskut 28 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Sananlaskut 28

¹Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niin kuin nuori jalopeura. 3 Mos 26:36. Ja niille, jotka jäävät teistä, teen minä vapisevan sydämen heidän vihollistensa maalla, niin että kapisevan lehden ääni karkottaa heitä, ja pitää pakeneman sitä niin kuin miekkaa, ja pitää kaatuman siinä, kussa ei kenkään heitä aja takaa. 3 Mos 26:37. Ja heidän pitää lankeeman toinen toisensa päälle, niin kuin miekan edestä, vaikka ei yksikään karkota heitä, ja ette tohdi nousta vihamiehiänne vastaan. San l. 10:24. Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.

²Maakunnan synnin tähden tulee (valtakuntaan) monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan. San l. 29:8. Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan. Jes 24:4. Maa on surkia ja hävitetään, maa pelehtyy ja häviää; kansan ylimmäiset nääntyvät maassa. Jes 24:5. Maa on saastaiseksi tullut asuvaisistansa; sillä he tekevät lakia vastaan ja muuttavat säädyt, ja luopuvat ijankaikkisesta liitosta. Jes 24:20. Maan pitää kovin hoiperteleman niin kuin juopuneen, ja vietämän pois niin kuin majan; sillä sen pahat teot painavat sen, niin että sen pitää lankeeman, ja ei enään nouseman.

³Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niin kuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee.

⁴Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset.

⁵Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin.

⁶Parempi on köyhä, joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee. San l. 19:1. Köyhä, joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.

⁷Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä.

⁸Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi. Saarn 2:26. Sillä sille ihmiselle, joka hänelle on otollinen, antaa hän viisauden, ymmärryksen ja ilon; vaan syntiselle antaa hän kovan onnen koota ja hakea: ja se kuitenkin annetaan hänelle, joka on Jumalalle otollinen: Se on myös turhuus ja hengen vaiva.

⁹Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus. Job 27:9. Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee? Ps 18:42. He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä. Ps 66:18. Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra minua kuulisi. Joh 9:31. Mutta me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on Jumalan palvelia ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

¹⁰Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden: San l. 26:27. Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä. Matt 15:14. Antakaat heidän olla: he ovat sokiat sokiain taluttajat; jos sokia sokiaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeevat.

¹¹Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen. Ps 49:7.etc. Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.

¹²Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muutteet ovat kansan seassa. San l. 11:10. Kaupunki iloitsee, koska vanhurskaan hyvin käy, ja riemuitsee, koska jumalatoin hukkuu.

¹³Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius. Ps 32:3. Sillä koska minä tahdoin sitä vaieta, musertuivat minun luuni jokapäiväisestä itkustani, Ps 32:5. Sen tähden minä tunnustan sinun edessäs syntini, ja en peitä pahoja tekojani. Minä sanoin: minä tunnustan Herralle pahat tekoni; niin sinä annoit anteeksi syntini vääryyden, Sela! 1 Joh 1:9. Jos me tunnustamme meidän syntimme, niin hän on uskollinen ja hurskas, joka meille synnit anteeksi antaa ja puhdistaa meitä kaikesta vääryydestä,

¹⁴Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen. San l. 14:16. Viisas pelkää ja karttaa pahaa, vaan tyhmä päätähavin menee. Sir 5:4. Älä ajattele: jo minä olen ennenkin syntiä tehnyt, ja ei minulle mitään pahaa tapahtunut; sillä Herra on tosin kärsivällinen, mutta ei hän pidä sinua rankaisematta. Sir 5:5. Älä ole surutoin, Jos syntis on vielä rankaisematta, ja tahdot aina sen tähden syntiä tehdä. Sir 5:9. Sillä hänen vihansa tulee nopiasti, ja kostaa sinun ja kadottaa sinun. Phil 2:12. II. Sen tähden, minun rakkaani, niin kuin te aina olette kuuliaiset olleet, (ei ainoastansa minun läsnä-ollessani, mutta nyt paljoa enemmin minun poissa-ollessani), laittakaat pelvolla ja vapistuksella, että te autuaaksi tulisitte.

¹⁵Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.

¹⁶Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää. San l. 29:4. Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.

¹⁷Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis. 1 Mos 9:6. Se kuin ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä pitää ihmisen kautta vuodatettaman: sillä Jumala on ihmisen tehnyt kuvaksensa. 2 Mos 21:12. Joka lyö ihmisen niin että hän kuolee, hänen pitää totisesti kuoleman. 5 Mos 19:12. Niin vanhimmat hänen kaupungistansa lähettäkään sinne sanan, ja tuokaan hänen sieltä, ja antakaan hänen verenkostajan käsiin, että hän kuolis.

¹⁸Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta. San l. 12:13. Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.

¹⁹Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä. San l. 12:11. Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä. San l. 20:4. Kylmän tähden ei tahdo laiska kyntää; sen tähden hän elonaikana kerjää, ja ei saa mitään. Sir 20:30. Joka peltonsa hyvin rakentaa, hän täyttää salvonsa; ja joka itsensä pitää päämiesten tykö, niin, että hän heille kelpaa, se taitaa paljon pahaa estää.

²⁰Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viatoin. San l. 20:21. Perintö, johon varhain kiiruhdetaan, on viimeiseltä ilman siunausta. 1 Tim 6:6. Mutta se on suuri voitto, olla jumalinen ja tyytyä onneensa. 1 Tim 6:9. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeevat kiusaukseen ja paulaan ja moniin tyhmiin ja vahingollisiin himoihin, jotka ihmiset vahinkoon ja kadotukseen upottavat.

²¹Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin. San l. 18:5. Ei ole hyvä katsoa jumalattomain muotoa, ja sortaa vanhurskasta tuomiossa. San l. 24:23. Nämät ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa. Hes 13:19. Ja saastutatte minun, minun kansani seassa, ohrapivon ja leivän palan tähden, että te tuomitsette ne sielut kuolemaan, jotka ei pidä kuoleman, ja tuomitsette ne elämään, jotka ei pidä elämän, teidän valheenne kautta minun kansani seassa, jotka mielellänsä valhetta kuulevat.

²²Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.

²³Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu myötämielin. San l. 9:8. Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua. San l. 9:9. Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissa enenee. San l. 27:5. Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus. San l. 27:6. Hyvänsuovan haavat ovat paremmat kuin petolliset vainoojain suunantamiset.

²⁴Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo: ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli. Matt 15:5. Mutta te sanotte: jokainen sanokaan isälle taikka äidille: se on uhrattu, jolla sinua piti minulta autettaman: ja ei ensinkään kunnoittaisi isäänsä eikä äitiänsä. Matt 15:6. Ja te olette rikkoneet Jumalan käskyn teidän säätynne tähden.

²⁵Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu. San l. 13:10. Ylpeiden seassa on aina riita, mutta viisaus saattaa ihmisen toimelliseksi.

²⁶Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan. San l. 3:5. Luota Herraan kaikesta sydämestäs, ja älä luota ymmärryksees; San l. 3:7. Älä ole viisas mielestäs, vaan pelkää Herraa, ja vältä pahaa. 1 Kor. 3:19. Sillä tämän maailman viisaus on hulluus Jumalan tykönä. Sillä kirjoitettu on: hän käsittää taitavat heidän kavaluudessansa,

²⁷Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi. 5 Mos 15:11. Sillä ei köyhät pidä puuttuman maalta, sen tähden käsken minä sinua ja sanon: avaa aina kätes veljelles, joka tarvitseva ja köyhä on sinun maallas. San l. 19:17. Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on. 2 Kor.9:9. (Niin kuin kirjoitettu on: hän on hajoittanut ja antanut köyhille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti. 2 Kor.9:10. Mutta joka siemenen kylväjälle antaa, hän teillekin antaa leivän syödäksenne, ja lisää teidän siemenenne, ja kasvattaa teidän vanhurskautenne hedelmän,)

²⁸Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät. Job 24:4. Köyhäin täytyy tiellä paeta heitä, ja siviät maan päällä lymyttävät itsensä. San l. 29:2. Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.