Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Saarnaaja 5 Bible Online

Saarnaaja 5 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Saarnaaja 5

¹Älä ole ylen pikainen suustas, ja älä anna sydämes kiiruhtaa puhumaan Jumalan edessä; sillä Jumala on taivaissa, ja sinä maan päällä: ole sen tähden vähäpuheinen. San l. 29:11. Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää. Jak 1:19. Sen tähden, minun rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopia kuulemaan, (mutta) hidas puhumaan, ja hidas vihaan; Matt 6:7. Ja kuin te rukoilette, niin älkäät olko paljon puhuvaiset, niin kuin pakanat; sillä he luulevat heitä paljon puheensa tähden kuultavan.

²Kussa paljon murhetta on, siinä on paljo unia, ja paljossa puheessa löydetään myös hulluus. San l. 10:19. Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana: mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.

³Koskas Jumalalle lupauksen teet, niin älä viivyttele sitä; sillä ei hän tyhmiin mielisty: mitäs lupaat, niin pidä. 4 Mos 30:3. Jos mies lupaa lupauksen Herralle eli vannoo valan, sitoen sillä sielunsa, ei pidä hänen tekemän sanaansa turhaksi, vaan kaiken sen täyttämän, mikä hänen suustansa lähtenyt on. 5 Mos 23:21. Kuin Herralle sinun Jumalalles lupauksen lupaat, niin älä viivytä maksaa sitä; sillä Herra sinun Jumalas on sen totisesti vaativa sinulta, ja se on sinulle synti. Ps 76:12. Luvatkaat ja antakaat Herralle teidän Jumalallenne kaikki, jotka hänen ympärillänsä olette, viekäät lahjoja peljättävälle,

⁴Se on parempi, ettes lupaa, kuin se, ettes täytä, mitäs luvannut olet.

⁵Älä salli suus vietellä lihaas syntiä tekemään, ja älä sano enkelille: se oli eksymys; ettei Jumala vihastuisi sinun äänees ja hylkäisi kaikkia sinun kättes töitä. San l. 20:9. Kuka sanoo: minä olen puhdas sydämessäni, ja vapaa synnistäni? San l. 28:13. Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.

⁶Kussa paljo unia on, siinä on myös turha meno ja paljo puhetta; mutta pelkää sinä Jumalaa.

⁷Jos sinä näet köyhän vääryyttä kärsivän, ja oikeuden ja vanhurskauden tulevan pois maasta, älä ihmettele sitä; sillä yksi on ylimmäisempi, joka korkiasta vaarin ottaa, ja korkiammat ovat niiden molempain ylitse. Miik 3:3. Ja syötte minun kansani lihan, ja kuin te olette heiltä nahan nylkeneet, niin te särjette heidän luunsa, ja hakkaatte rikki ne niin kuin pataan, ja niin kuin lihan kattilaan. San l. 22:8. Joka vääryyttä kylvää, se niittää vaivan, ja hänen pahuutensa hukkuu vitsalla. Kol 3:25. Mutta joka väärin tekee, sen pitää saaman sen jälkeen kuin hän väärin tehnyt on, ja ei pidä muotoa katsottaman. 1 Tess. 4:6. Ja ettei yksikään sortaisi eikä pettäisi veljeänsä jossakussa asiassa; sillä Herra on kaikkein näiden kostaja, kuin me myös teille ennen sanoneet ja todistaneet olemme.

⁸Maanviljelys on paras kaikissa: sen päällä on kuningas maakunnassa, että kedot kynnettäisiin.

⁹Joka rahaa rakastaa, ei hän ikänä rahaan suutu; ja joka rikkautta rakastaa, ei hänelle pidä siitä hyödytystä oleman: se on myös turhuus. San l. 13:7. Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni on rikas köyhyydessänsä. Job 20:18. Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman. Job 27:16. Jos hän kokoo rahaa niin kuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niin kuin lokaa, Job 27:17. Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan. Ps 49:11. Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän. Hagg 1:6. Te kylvätte paljon, ja vähän viette aittaan; te syötte, ja ette tule ravituksi; te juotte, ja ette saa kylläänne; te verhootte teitänne, ja ette tule lämpimäksi; ja joka rahaa ansaitsee, hän panee sen lävelliseen kukkaroon.

¹⁰Sillä kussa paljo rikkautta on, siinä on myös paljo syöpiä. Mitä hyödytystä siis isännällä siitä on, mutta että hän ainoasti sen näkee silmillänsä?

¹¹Joka työtä tekee, hänen on uni makia, joko hän vähän eli paljon syönyt on; vaan rikkaan ylönpalttisuus ei salli hänen maata.

¹²Se on paha vaiva, jonka minä näin auringon alla, että rikkaudet tallelle pannaan hänelle vahingoksi, jonka se oma on. 1 Tim 6:9. Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeevat kiusaukseen ja paulaan ja moniin tyhmiin ja vahingollisiin himoihin, jotka ihmiset vahinkoon ja kadotukseen upottavat.

¹³Sillä rikkaudet hukkuvat suuressa viheliäisyydessä; ja jos hän on siittänyt pojan, niin ei sen käsiin jää mitään.

¹⁴Niin kuin hän on tullut äitinsä kohdusta, niin hän jälleen menee alastoinna pois kuin hän tullutkin on, ja ei ota mitään myötänsä kaikesta työstänsä, joka hänen käsissänsä on, kuin hän menee pois. Job 1:21. Ja sanoi: alasti olen minä tullut äitini kohdusta, ja alasti pitää minun sinne jälleen menemän; Herra antoi ja Herra otti: Herran nimi olkoon kiitetty! Job 27:19. Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä. Ps 49:18. Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa. 1 Tim 6:7. Sillä emmepä me ole mitään maailmaan tuoneet, on siis tiettävä, ettemme myös mitään täältä taida viedä ulos.

¹⁵Se on myös paha vaiva, että hän niin tästä lähtee, niin kuin hän tullutkin on. Mitä siis häntä auttaa, että hän tuuleen työtä tehnyt on?

¹⁶Kaiken elinaikansa on hän pimeydessä syönyt, suuressa murheessa, sairaudessa ja surussa.

¹⁷Katso, minä näin sen hyväksi ja soveliaaksi, että ihminen syö ja juo, ja on hyvällä mielellä kaikessa työssänsä, joka hänellä auringon alla on, elinaikanansa, jonka Jumala hänelle antaa, sillä se on hänen osansa. Saarn 3:13. Että myös jokainen ihminen syö ja juo, ja on hyvällä mielellä työssänsä, se on Jumalan lahja.

¹⁸Ja jolle ihmiselle Jumala antaa rikkautta, tavaraa ja voimaa, että hän siitä söis ja nautitsis osaksensa, ja olis iloinen työssänsä; se on Jumalan lahja. Saarn 6:2. Jolle Jumala on antanut rikkautta, tavaraa ja kunniaa, ja ei häneltä mitään puutu kaikista, mitä hän himoitsee, ja ei Jumala anna hänelle kuitenkaan sitä voimaa, että hän sitä nautita taitaa, mutta toinen ne nautitsee; se on turhuus ja paha vaiva.

¹⁹Sillä ei hän paljon ajattele elämänsä aikaa, että Jumala on iloittanut hänen sydämensä.