Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Valitusvirret 5 Bible Online

Valitusvirret 5 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Valitusvirret 5

¹Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.

²Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.

³Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niin kuin lesket.

⁴Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.

⁵Kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.

⁶Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.

⁷Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman. 2 Mos 20:5. Ei sinun pidä kumartaman niitä, eikä myös palveleman niitä: Sillä minä, Herra sinun Jumalas, olen kiivas Jumala, joka etsiskelen isäin pahat teot lasten päälle, kolmanteen ja neljänteen polveen, jotka minua vihaavat; Jer 31:29. Ei silloin enään pidä sanottaman: isät ovat happamia viinamarjoja syöneet, ja lasten hampaat ovat huoltuneet. Hes 18:2. Mitä te pidätte keskenänne Israelin maalla tätä sananlaskua, ja sanotte: isät ovat syöneet happamia viinamarjoja, mutta lasten hampaat ovat huoltuneet?

⁸Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa. 5 Mos 28:43. Muukalainen, joka sinun tykönäs on, ylennetään sinun ylitses, ja on alati ylinnä; mutta sinä alennetaan ja alati alinna olet. 5 Mos 28:45. Ja kaikki nämät kiroukset tulevat sinun päälles ja sinua vainoovat, ja sinuun sattuvat, siihen asti ettäs hukut; ettes Herran sinun Jumalas ääntä kuullut, pitääkses hänen käskynsä ja säätynsä, jotka hän sinulle on käskenyt. Val. v. 1:5. Hänen vihollisensa voitti, hänen vihollisillensa käy hyvästi; sillä Herra on hänen surkeudella täyttänyt hänen pahain tekoinsa paljouden tähden; hänen lapsensa ovat vankina menneet pois vihollisten edellä.

⁹Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.

¹⁰Meidän ihomme on poltettu, niin kuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.

¹¹He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.

¹²Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.

¹³Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.

¹⁴Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.

¹⁵Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.

¹⁶Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!

¹⁷Sen tähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;

¹⁸Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.

¹⁹Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään! Ps 9:8. Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon. Ps 29:10. Herra istuu vedenpaisumisen päällä: Herra pysyy Kuninkaana ijankaikkisesti. Ps 102:13. Mutta sinä, Herra, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan. Ps 145:13. Sinun valtakuntas on ijankaikkinen valtakunta, ja sinun herrautes pysyy suvusta sukuun.

²⁰Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?

²¹Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niin kuin ne alusta olivat. Jer 31:18. Kyllä minä olen kuullut, kuinka Ephraim valittaa: sinä olet minua kurittanut, ja minä olen myös kuritettu, niin kuin hillimätöin vasikka. Palauta minua, niin minä palajan, sillä sinä, Herra, olet minun Jumalani.

²²Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?