Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Daniel 10 Bible Online

Daniel 10 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Daniel 10

¹Kolmantena Koreksen, Persian kuninkaan vuonna, ilmoitettiin Danielille, joka myös Belsatsariksi kutsuttiin, totinen asia suuresta sodasta. Ja hän ymmärsi sen asian, ja ymmärrys oli hänellä näyssä. Dan 1:7. Ja ylimmäinen kamaripalvelia antoi heille nimet, ja nimitti Danielin Belsatsariksi ja Hananian Sadrakiksi, ja Misaelin Mesakiksi, ja Asarian Abednegoksi.

²Siihen aikaan murehdin minä Daniel kolme viikkoa.

³En minä syönyt mitään herkullista ruokaa, liha ja viina ei tullut minun suuhuni, enkä ollenkaan voidellut itsiäni, siihen asti kuin kolme viikkoa loppuneet olivat.

⁴Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä ensimäisessä kuussa olin minä sen suuren Hiddekelin virran tykönä,

⁵Ja nostin silmäni ja näin, ja katso, siinä seisoi yksi mies liinaisissa vaatteissa, ja kultainen vyö oli hänen suolissansa. Ilm K 1:13. Ja kultaisten kynttiläjalkain keskellä Ihmisen Pojan muotoisen, vaatetetun pitkällä hameella ja vyötetyn rinnoilta kultaisella vyöllä. Dan 12:6. Ja hän sanoi sille miehelle, joka oli liinaisilla vaatteilla puetettu, joka seisoi ylempänä virtaa: koska näiden ihmetten loppu tulee?

⁶Hänen ruumiinsa oli niin kuin turkos, hänen kasvonsa kuin pitkäisen tuli, hänen silmänsä niin kuin tulisoitot, hänen käsivartensa ja jalkansa niin kuin kiiltävä vaski, ja hänen puheensa ääni niin kuin suuri hyminä. Hes 1:24. Minä kuulin heidän siipiensä äänen, niin kuin suurten vetten pauhinan ja niin kuin Kaikkivaltiaan jylinän, kuin ne liikkuivat, ja pauhinan äänen niin kuin sotajoukon hyminän; mutta kuin he alallansa seisoivat, niin laskivat he siipensä alas.

⁷Ja minä Daniel näin sen näyn yksinäni, ja ne miehet, jotka minun tykönäni olivat, ei sitä nähneet; kuitenkin tuli suuri pelko heidän päällensä, että he pakenivat ja lymyttivät heitänsä. Ap. T 9:7. Mutta ne miehet, jotka hänen seurassansa olivat, seisoivat hämmästyksissä; he kuulivat tosin äänen, mutta ei he ketään nähneet.

⁸Ja minä jäin yksinäni, ja näin tämän suuren näyn, ja ei minuun mitään väkeä jäänyt; ja minä tulin sangen rumaksi, ja ei minussa enää väkeä ollut.

⁹Ja minä kuulin hänen puheensa äänen; ja kuin minä kuulin hänen puheensa äänen, putosin minä näännyksiin kasvoilleni, ja minun kasvoni olivat maahan päin. Dan 8:18. Ja kuin hän minun kanssani puhui, putosin minä näännyksiin maahan kasvoilleni; ja hän rupesi minuun, ja nosti minut seisoalle,

¹⁰Ja katso, yksi käsi tarttui minuun, ja autti minua ylös polvilleni ja minun kätteni päälle,

¹¹Ja sanoi minulle: Daniel, sinä otollinen mies, ota näistä sanoista vaari, joita minä sinun kanssas puhun, ja ojenna itses seisomaan, sillä minä olen sinun tykös nyt lähetetty. Ja kuin hän tämän sanan minun kanssani puhui, ojensin minä itseni ja vapisin.

¹²Ja hän sanoi minulle: älä pelkää, Daniel, sillä siitä ensimäisestä päivästä, kuin sinä sydämestäs pyysit tietää, ja vaivasit sinuas sinun Jumalas edessä, ovat sinun sanas kuullut; ja minä olen tullut sinun sanais tähden.

¹³Mutta Persian valtakunnan päämies on ollut minua vastaan yhden päivän kolmattakymmentä; ja katso, Mikael, yksi niistä ylimmäisistä päämiehistä, tuli minun avukseni; niin minä pysyin siellä Persian kuningasten tykönä. Juud. Ep. v.9. Mutta Mikael, ylimmäinen enkeli, kuin hän perkeleen kanssa riiteli ja kamppaili Moseksen ruumiista, ei rohjennut sanoa sen pilkan tuomiota, vaan sanoi: Herra sinua rangaiskoon!

¹⁴Mutta nyt minä tulen neuvomaan sinua, kuinka sinun kansalles viimeisinä aikoina tapahtuu; sillä näky pitää tapahtuman hetken ajan perästä.

¹⁵Ja kuin hän näitä minun kanssani puhui, käänsin minä kasvoni maahan päin, ja olin ääneti.

¹⁶Ja katso, yksi ihmisen muotoinen rupesi minun huuliini, niin minä avasin suuni ja puhuin, ja sanoin sille, joka seisoi minun edessäni: minun herrani, minun jäseneni vapisevat siitä näystä, ja ei minussa ole enään ensinkään väkeä.

¹⁷Ja kuinka taitaa minun herrani palvelia puhua minun herrani kanssa? ettei minussa ensinkään enää väkeä ole, eikä myös minussa enää henkeä ole.

¹⁸Niin rupesi taas minuun ihmisen muotoinen, ja vahvisti minua.

¹⁹Ja sanoi: älä pelkää, sinä otollinen mies, rauha olkoon sinulle! vahvista sinus, ja rohkaise sinus! Ja kuin hän minun kanssani puhui, vahvistuin minä ja sanoin: puhu minun herrani, sillä sinä olet minun vahvistanut.

²⁰Ja hän sanoi: tiedätkös, minkä tähden minä olen tullut sinun tykös? Nyt minä jälleen menen sotimaan Persian päämiehen kanssa; mutta kuin minä menen pois, katso, niin tulee Grekan maan päämies.

²¹Kuitenkin tahdon minä sinulle ilmoittaa, mitä kirjoitettu on, että se pitää totisesti tapahtuman. Ja ei kenkään ole, joka minua auttaa häntä vastaan, vaan teidän päämiehenne Mikael.