Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Daniel 6 Bible Online

Daniel 6 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Daniel 6

¹Ja Darius näki sen hyväksi, panna koko valtakuntaan sata ja kaksikymmentä maanvanhinta.

²Näiden päälle pani hän kolme päämiestä, joista Daniel yksi oli, joille maanvanhimmat piti luvun tekemän, ettei kuningas kärsisi vahinkoa.

³Mutta Daniel voitti kaikki päämiehet ja maanvanhimmat, sillä hänessä oli korkiampi henki; sen tähden ajatteli kuningas pannaksensa hänet koko valtakunnan päälle.

⁴Jonka tähden päämiehet ja maanvanhimmat etsivät syytä Danielia vastaan valtakunnan puolesta; vaan ei he taitaneet yhtään syytä eikä rikosta löytää, sillä hän oli uskollinen, ettei hänessä mitään vikaa eikä rikosta löytää taidettu.

⁵Niin sanoivat ne miehet: emme löydä yhtään syytä tämän Danielin kanssa, ellemme löydä hänen Jumalansa palveluksessa.

⁶Silloin tulivat päämiehet ja maanvanhimmat joukoittain kuninkaan eteen, ja sanoivat hänelle näin: kuningas Darius eläköön kauvan! Dan 2:4. Niin sanoivat Kaldealaiset kuninkaalle Syrian kielellä: kuningas eläköön kauvan! sano palvelioilles uni, niin me tahdomme selittää sen. Dan 3:9. Ja sanoivat kuningas Nebukadnetsarille: kuningas eläköön kauvan!

⁷Valtakunnan päämiehet, herrat, maanvanhimmat, neuvonantajat ja valtamiehet ovat ajatelleet, että kuninkaallinen käsky annettaisiin ja ankara kielto, että jos joku kolmenakymmenenä päivänä joltakulta jumalalta eli ihmiseltä, paitsi sinulta, kuningas, ainoasti jotakin anoo, pitää jalopeurain luolaan heitettämän.

⁸Sen tähden, herra kuningas, vahvista se käsky ja kirjoita alle, ettei sitä jälleen muutettaisi, Mediläisten ja Persian oikeuden jälkeen, jota ei kenkään rikkoa tohdi. Est 1:19. Jos siis kuninkaalle kelpaa, niin antakaan kuninkaallisen käskyn käydä ulos ja kirjoittaa Persian ja Median lakiin jota ei kenkään rikkoa tohdi: ettei Vasti pidä enää tuleman kuningas Ahasveruksen eteen, ja antakaan kuningas hänen valtakuntansa hänen lähimmäisellensä, joka on parempi häntä. Est 8:8. Niin kirjoittakaat siis te Juudalaisten puolesta kuninkaan nimeen, niin kuin te itse tahdotte, ja painakaat sinetti kuninkaan sormuksella; sillä sitä kirjoitusta, joka kuninkaan nimellä kirjoitetaan, ja kuninkaan sormuksella sinetti painetaan, ei taideta otettaa takaperin.

⁹Niin kirjoitti kuningas Darius sen kirjoituksen ja käskyn alle.

¹⁰Kuin Daniel sai tietää kirjoitetuksi sen käskyn alle, meni hän ylös huoneesensa, ja hänen suvihuoneensa akkunat olivat avoimet Jerusalemia päin, ja lankesi kolme kertaa päivässä polvillensa, rukoili, kiitti ja ylisti Jumalaansa, niinkuin hänen tapansa oli ennenkin tehdä. 1 Kun K 8:44. Jos sinun kansas vaeltaa sotaan vihamiehiänsä vastaan sitä tietä, jota heidän lähetät, ja he rukoilevat Herraa tiellä kaupungin puoleen, jonka valinnut olet, ja huoneen puoleen, jonka minä sinun nimelles rakentanut olen: 1 Kun K 8:48. Ja he niin palajaisivat sinun tykös kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa vihamiestensä maalla, jotka heitä vangiksi vieneet ovat pois; ja he rukoilevat sinua tiellä maansa puoleen, jonka heidän isillensä antanut olet, sen kaupungin puoleen, jonka minä sinun nimelles rakentanut olen: Ps 55:18. Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.

¹¹Silloin tulivat ne miehet joukoittain ja löysivät Danielin rukoilevan ja avuksensa huutavan Jumalaansa.

¹²Niin he astuivat edes, ja puhuivat kuninkaan kanssa siitä kuninkaallisesta käskystä, ja sanoivat: etkös kirjoittanut käskyn alle, että jos joku ihminen kolmenakymmenenä päivänä jotakin anova olis joltakulta jumalalta eli ihmiseltä, paitsi sinulta ainoastansa, kuningas, se pitää jalopeurain luolaan heitettämän? Kuningas vastasi ja sanoi: se on tosi, ja Mediläisten ja Persialaisten oikeutta ei pidä kenenkään rikkoman.

¹³He vastasivat ja sanoivat kuninkaalle: Daniel, yksi Juudalaisista vangeista, ei tottele sinua, herra kuningas, eikä sinun käskyäs, jonka alle kirjoittanut olet; sillä hän rukoilee kolmasti päivässä. Dan 1:6. Joiden seassa olivat Juudan lapsista: Daniel, Hanania, Misael ja Asaria. Dan 5:13. Silloin vietiin Daniel kuninkaan eteen. Ja kuningas puhui ja sanoi Danielille: oletko sinä Daniel, yksi Juudalaisista vangeista, jotka kuningas, minun isäni, Juudeasta tänne tuonut on?

¹⁴Kuin kuningas sen kuuli, tuli hän sangen murheelliseksi, ja ahkeroitsi suuresti, että hän Danielin vapahtais; ja vaivasi itsiänsä auringon laskemaan asti, että hän hänet pelastais.

¹⁵Vaan ne miehet tulivat joukoittain kuninkaan tykö ja sanoivat hänelle: tiedä, herra kuningas, että Mediläisten ja Persialaisten oikeus on, että kaikki kiellot ja käskyt, joita kuningas päättänyt on, pitää muuttumattomat oleman.

¹⁶Silloin kuningas käski, ja he toivat Danielin edes, ja heittivät hänet jalopeurain luolaan. Mutta kuningas puhui ja sanoi Danielille: sinun Jumalas, jotas lakkaamata palvelet, auttakoon sinua!

¹⁷Ja he toivat kiven ja panivat luolan ovelle: sen painoi kuningas omalla sinetillänsä ja voimallistensa sinetillä, ettei kuninkaan tahto muutettaisi Danielia vastaan.

¹⁸Ja kuningas meni linnaansa, ja kulutti yön syömättä, ja ei antanut mitään huvitusta tuoda eteensä, eikä myös yhtään unta saanut.

¹⁹Aamulla varhain päivän koittaissa, nousi kuningas ylös, ja meni kiiruusti jalopeurain luolan tykö.

²⁰Ja kuin hän luolan tykö lähestyi, huusi hän Danielia surkialla äänellä, ja kuningas puhui ja sanoi Danielille: Daniel, sinä elävän Jumalan palvelia, onko Jumalas, jotas ilman lakkaamata palvelet, voinut sinut jalopeuroilta pelastaa? 1 Makk 2:60. Daniel viattomuutensa tähden pelastettiin jalopeuran kidasta.

²¹Niin Daniel puhui kuninkaan kanssa, (sanoen): kuningas eläköön kauvan! Dan 5:10. Sen tähden meni kuningatar kuninkaan ja hänen voimallistensa asian tähden pitohuoneesen, ja sanoi: kuningas eläköön kauvan; älä niin peljästy sinun ajatuksistas, ja älä niin muotoas muuta.

²²Minun Jumalani on lähettänyt enkelinsä, joka jalopeurain kidat on pitänyt kiinni, ettei he minulle mitään pahaa tehneet ole, sillä minä olen hänen edessänsä viattomaksi löydetty; en myös ole minä sinua vastaan, herra kuningas, mitään tehnyt.

²³Niin kuningas ihastui siitä suuresti, ja käski Danielin luolasta ylös ottaa. Ja he ottivat Danielin ylös luolasta, ja ei hänessä yhtään haavaa löydetty, sillä hän oli turvannut Jumalaansa.

²⁴Silloin käski kuningas; ja ne miehet tuotiin edes, jotka olivat kantaneet Danielin päälle, ja jalopeurain luolaan heitettiin lapsinensa ja vaimoinensa; ja ennen kuin he luolan pohjaan tulivat, tarttuivat heihin jalopeurat ja murensivat heidän luunsakin.

²⁵Silloin antoi kuningas Darius kirjoittaa kaikille kansoille, sukukunnille ja kielille, jotka asuvat kaikessa maassa: teille olkoon paljon rauhaa! Dan 3:31. Kuningas Nebukadnetsar kaikille kansoille, sukukunnille ja kielille, jotka asuvat kaikessa maassa: teille olkoon paljon rauhaa!

²⁶Se käsky on minulta asetettu, että kaikessa minun kuninkaan valtakunnassani Danielin Jumalaa peljättämän ja vavistaman pitää; sillä hän on elävä Jumala, joka ijankaikkisesti pysyy, ja hänen valtakuntansa on katoomatoin, ja hänen voimansa loppumatoin. Dan 2:44. Mutta näiden kuningasten aikana on Jumala taivaasta yhden valtakunnan asettava, jota ei ikänä kukisteta, ja hänen valtakuntansa ei pidä toiselle kansalle annettaman: sen pitää kaikki nämät valtakunnat särkemän ja hajoittaman, mutta sen pitää ijankaikkisesti pysymän. Dan 3:33. Sillä hänen merkkinsä ovat suuret ja hänen ihmeensä voimalliset; hänen valtakuntansa on ijankaikkinen valtakunta, ja hänen valtansa pysyy suvusta sukuun.

²⁷Hän on vapahtaja ja hädässä auttaja, ja hän tekee tunnustähtiä ja ihmeitä sekä taivaassa että maan päällä; hän on Danielin jalopeurain käsistä pelastanut.

²⁸Ja Daniel tuli voimalliseksi Dariuksen valtakunnassa ja Koreksen Persialaisen valtakunnassa. Dan 1:21. Ja Daniel oli siellä hamaan ensimäiseen Koreksen vuoteen asti.