Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Joona 2 Bible Online

Joona 2 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Joona 2

¹Mutta Herra toimitti suuren kalan, nielemään Jonaa. Ja Jona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä. Matt 12:40. Sillä niin kuin Jona oli valaskalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin pitää myös Ihmisen Pojan maan sydämessä kolme päivää ja kolme yötä oleman. Matt 16:4. Tämä häijy ja huorintekijä sukukunta etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki. Ja hän jätti heidät, ja meni pois. Luuk 11:30. Sillä niin kuin Jona oli Niniveläisille merkiksi, niin pitää myös Ihmisen Poika oleman tälle sukukunnalle.

²Ja Jona rukoili Herraa Jumalaansa kalan vatsassa,

³Ja sanoi: minä huusin Herraa minun ahdistuksessani, ja hän vastasi minua; minä paruin helvetin vatsasta, ja sinä kuulit minun ääneni. Ps 77:3. Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa. Ps 77:4. Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, Sela! Ps 120:1. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni. Ps 130:1. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

⁴Sinä heitit minun syvyyteen keskelle merta, niin että aallot minua pyörsivät ympäriinsä; kaikki sinun lainees ja aaltos kävivät minun päällitseni.

⁵Minä ajattelin minuni hyljätyksi sinun silmäis edestä; kuitenkin saan minä vielä nähdä sinun pyhän templis.

⁶Vedet piirsivät minua ympäri sieluuni asti; syvyydet piirittivät minun; kaislisto peitti minun pääni. Ps 69:2. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.

⁷Minä vajosin vuorten perustukseen asti; maa salpasi minun teljillänsä ijankaikkisesti; mutta sinä otit minun elämäni ulos kadotuksesta, Herra minun Jumalani.

⁸Kuin minun sieluni epäili minussa, niin minä muistin Herraa; ja minun rukoukseni tuli sinun tykös, sinun pyhään templiis.

⁹Mutta jotka luottavat turhaan valheesen, ne hylkäävät laupiuden itse kohtaansa.

¹⁰Mutta minä tahdon uhrata sinulle kiitoksella, minä tahdon maksaa lupaukseni; Herran tykönä on apu. Ps 50:14. Uhraa Jumalalle kiitosuhri, ja maksa Ylimmäiselle lupaukses; Ps 116:7. Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle. Ps 3:9. Herran tykönä apu löydetään: sinun kansas päällä on sinun siunaukses, Sela!

¹¹Ja Herra serra sanoi kalalle, että hän oksensi Jonan maan päälle.