Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Matteus 25 Bible Online

Matteus 25 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Matteus 25

¹Silloin pitää taivaan valtakunta oleman kymmenen neitseen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja menivät ulos ylkää vastaan.

²Mutta viisi heistä oli taitavaa, ja viisi tyhmää.

³Tyhmät ottivat lamppunsa, ja ei ottaneet öljyä myötänsä;

⁴Mutta taitavat ottivat öljyä astioihinsa, ynnä lamppuinsa kanssa.

⁵Kuin ylkä viipyi, tulivat he kaikki uneliaiksi ja makasivat.

⁶Mutta puoli-yönä tuli huuto: katso, ylkä tulee, menkäät ulos häntä vastaan.

⁷Niin nousivat kaikki nämät neitseet ja valmistivat lamppunsa.

⁸Mutta tyhmät sanoivat taitaville: antakaat meille öljystänne; sillä meidän lamppumme sammuvat.

⁹Niin vastasivat taitavat, sanoen: ei suinkaan, ettei meiltä ja teiltä puuttuisi; mutta menkäät paremmin niiden tykö, jotka myyvät, ja ostakaat itsellenne.

¹⁰Mutta kuin he menivät ostamaan, tuli ylkä. Ja jotka valmiit olivat, ne menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi suljettiin. Luuk 13:25. Kuin perheenisäntä on noussut ja oven sulkenut, ja te rupeette ulkona seisomaan ja oven päälle kolkuttamaan ja sanomaan: Herra, Herra, avaa meille! ja hän vastaa ja sanoo teille: en minä teitä tunne, mistä te olette;

¹¹Viimein tulivat nekin toiset neitseet, ja sanoivat: Herra, Herra, avaa meidän eteemme.

¹²Mutta hän vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: en tunne minä teitä. Matt 7:23. Ja silloin minä tunnustan, en minä teitä ikänä tuntenut: menkäät pois minun tyköäni, te väärintekiät.

¹³Valvokaat sen tähden, sillä ette tiedä päivää eikä hetkeä, jona Ihmisen Poika tulee. Matt 24:42. Valvokaat siis; sillä ette tiedä, millä hetkellä teidän Herranne on tuleva. Matt 24:44. Sen tähden olkaat te myös valmiit; sillä millä hetkellä ette luulekaan, tulee Ihmisen Poika. Mark 13:33. Kavahtakaat, valvokaat ja rukoilkaat, sillä ette tiedä, koska se aika tulee. Mark 13:35. Niin valvokaat siis: (sillä ette tiedä, koska huoneen Herra tuleva on, ehtoona, taikka puoliyönä, eli kukon laulaissa, eli aamulla:) Luuk 21:36. Sen tähden valvokaat ja aina rukoilkaat, että te mahdolliset olisitte kaikkia näitä välttämään, jotka pitää tapahtuman, ja seisomaan Ihmisen Pojan edessä. 1 Kor. 16:13. Valvokaat, pysykäät uskossa, olkaat urhoolliset, olkaat vahvat! 1 Piet 5:8. Olkaat raittiit, valvokaat; sillä teidän vihollisenne perkele käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura, ja etsii, kenen hän nielis. Ilm K 16:15. Katso, minä tulen niin kuin varas: autuas on se, joka valvoo ja kätkee vaatteensa, ettei hän alasti kävisi, e(...)

¹⁴Sillä niin kuin ihminen matkusti kauvas ja kutsui palveliansa, ja antoi heille tavaransa: Luuk 19:13. Niin hän kutsui tykönsä kymmenen palveliaansa ja antoi heille kymmenen leiviskää, ja sanoi heille: tehkäät kauppaa niin kauvan kuin minä tulen.

¹⁵Ja antoi yhdelle viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, jokaiselle varansa jälkeen: ja meni kohta matkaansa;

¹⁶Niin meni se, joka viisi leiviskää oli ottanut, teki niillä kauppaa ja voitti toiset viisi leiviskää.

¹⁷Niin myös se, joka kaksi oli ottanut, voitti myös toiset kaksi.

¹⁸Mutta joka yhden oli ottanut, hän meni pois ja kaivoi maahan, ja kätki herransa rahan.

¹⁹Niin pitkän ajan perästä tuli palveliain herra ja laski lukua heidän kanssansa.

²⁰Ja tuli se, joka oli ottanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää, sanoen: herra, viisi leiviskää sinä annoit minulle, katso, minä olen toiset viisi leiviskää niillä voittanut.

²¹Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon. Matt 24:47. Totisesti sanon minä teille: hän panee hänen kaiken hyvyytensä päälle. Luuk 19:17. Ja hän sanoi hänelle: oikein, hyvä palvelia, ettäs vähässä olit uskollinen, sinulla pitää valta kymmenen kaupungin päälle oleman.

²²Niin tuli se, joka oli kaksi leiviskää ottanut, ja sanoi: herra, kaksi leiviskää sinä annoit minulle, katso, toiset kaksi olen minä niillä voittanut.

²³Sanoi hänen herransa hänelle: hyvin, sinä hyvä ja uskollinen palvelia! vähän päällä sinä olit uskollinen, minä panen sinun paljon päälle: mene sinun herras iloon.

²⁴Niin myös se tuli, joka yhden leiviskän oli ottanut, ja sanoi: herra, minä tiesin sinun kovaksi mieheksi: sinä niität siitä, kuhunkas et kylvänyt, ja siitä sinä kokoot, kuhunka sinä et hajoittanut.

²⁵Ja minä peljäten menin pois ja kätkin sinun leiviskäs maahan: katso, tässä on sinun omas.

²⁶Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: sinä paha ja laiska palvelia! jos tiesit minun siitä niittävän, kuhunka en minä kylvänyt, ja sieltä kokoovan, johonka en minä ole hajoittanut,

²⁷Niin sinun siis olis tullut antaa minun rahani vaihettajille, ja minä tultuani olisin omani jälleen saanut kasvun kanssa.

²⁸Ottakaat siis häneltä leiviskä, ja antakaat sille, jolla on kymmenen leiviskää.

²⁹(Sillä jokaiselle, jolla on, pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta jolla ei ole, sekin kuin hänellä on, pitää häneltä otettaman pois). Matt 13:12. Sillä jolla on, hänelle pitää annettaman, ja hänellä pitää kyllä oleman; mutta siltä, jolla ei ole, pitää sekin otettaman pois, mikä hänellä on. Mark 4:25. Sillä jolla on, hänelle annetaan; ja jolla ei ole, sekin, mitä hänellä on, otetaan häneltä pois. Luuk 8:18. Katsokaat siis, kuinka te kuulette; sillä jolla on, hänelle pitää annettaman: jolla taas ei ole, sekin kuin hänellä näkyy olevan, otetaan häneltä pois. Luuk 19:26. Sillä minä sanon teille, jolla on, hänelle pitää annettaman, ja häneltä, jolla ei ole, sekin, mikä hänellä on, pitää otettaman pois.

³⁰Ja heittäkäät se kelvotoin palvelia ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys. Matt 8:12. Mutta valtakunnan lapset heitetään ulkonaiseen pimeyteen: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys. Matt 22:13. Silloin sanoi kuningas palvelioille: sitokaat hänen kätensä ja jalkansa, ottakaat ja heittäkäät häntä ulkoiseen pimeyteen; siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys. Matt 24:51. Ja hän eroittaa hänen, ja antaa hänelle osan ulkokullattuin kanssa: siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys.

³¹Mutta kuin Ihmisen Poika tulee kunniassansa ja kaikki pyhät enkelit hänen kanssansa, silloin hän istuu kunniansa istuimella, Sak 14:5. Ja teidän pitää pakeneman sitä laaksoa, joka on näiden vuorten vaiheella, sillä se laakso mäkien vaiheella pitää ulottuman Atsaliin asti; ja pitää paettaman niin kuin muinen paettiin maanjäristyksen tähden, Ussian Juudan kuninkaan aikana. Silloin Herra minun Jumalani on tuleva, ja kaikki pyhät hänen kanssansa. Matt 16:27. Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kunniassa enkelittensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin töittensä jälkeen. 1 Tess. 4:16. Sillä itse Herra astuu alas taivaasta, suurella huudolla, ja ylimmäisen enkelin äänellä ja Jumalan basunalla, ja kuolleet Kristuksessa ensin nousevat ylös. 2 Tess. 1:7. Mutta teille, jotka vaivataan, antaa levon meidän kanssamme, kuin Herra Jesus taivaasta ilmaantuu, voimansa enkelien kanssa. Juud. Ep. v.14. Niin on myös Enok, seitsemäs Adamista, senkaltaisista ennustanut ja sanonut: katso, Herra tulee monen tuhannen pyhäinsä (...)

³²Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Ja hän eroittaa toiset toisistansa, niin kuin paimen eroittaa lampaat vuohista, Rom 14:10. Mutta miksi sinä veljes tuomitset? Eli miksi sinä veljes katsot ylön? sillä me asetetaan kaikki Kristuksen tuomio-istuimen eteen. 2 Kor.5:10. Sillä meidän kaikkein pitää ilmestymän Kristuksen tuomio-istuimen eteen, että jokainen sais sen jälkeen mitä hän ruumiissansa tehnyt on, olkoon se hyvä eli paha. Kork v 2:17. Siihen asti että päivä jäähtyy, ja varjot kulkevat pois. Palaja, ole niin kuin metsävuohi, ystäväni, eli niin kuin nuori peura Eroitusvuorilla. Hes 34:17. Mutta teille, minun laumani, sanoo Herra, Herra näin: katso, minä tahdon tuomita lampaan ja lampaan välillä ja oinasten ja kauristen välillä. Hes 34:20. Sen tähden näin sanoo Herra, Herra heille: katso, minä tahdon tuomita lihavain ja laihain lammasten välillä,

³³ja asettaa lampaat tosin oikialle puolellensa, mutta vuohet vasemmallensa.

³⁴Silloin sanoo kuningas niille, jotka hänen oikialla puolellansa ovat: tulkaat, minun Isäni siunatut, omistakaat se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta.

³⁵Sillä minä isosin, ja te ruokitte minun: minä janosin, ja te juotitte minun: minä olin outo, ja te minun huoneesen otitte: Jes 58:7. Taita isoovalle leipäs, vie raadolliset kulkiat huoneeses: kuin sinä näet alastoman, niin vaateta häntä, ja älä käännä itsiäs pois lihas tyköä. Hes 18:7. Joka ei kenellekään vahinkoa tee, joka velkamiehille antaa panttinsa jälleen, joka ei keltäkään mitään ota pois väkivallalla, joka jakaa leipänsä isoovaiselle, ja vaatettaa alastoman.

³⁶Alasti, ja te vaatetitte minun: sairaana, ja te opitte minua: minä olin vankina, ja te tulitte minun tyköni. Sir 7:39. Mitä sinä ikänä teet, niin ajattele loppua, ja niin et sinä koskaan syntiä tee. Jak 1:27. Se on Isälle ja Jumalalle puhdas ja saastatoin jumalanpalvelus: oppia orpoja ja leskiä heidän murheessansa, ja itsensä saastatoinna maailmassa pitää.

³⁷Silloin vanhurskaat häntä vastaavat ja sanovat: Herra, koska me näimme sinun isoovan, ja ruokimme sinun? taikka janoovan, ja annoimme sinun juoda?

³⁸Mutta koska me näimme sinun outona, ja huoneesen otimme sinun? taikka alastoinna, ja vaatetimme sinua?

³⁹Eli koska me näimme sinun sairaana, taikka vankina, ja tulimme sinun tykös?

⁴⁰Niin vastaa kuningas ja sanoo heille: totisesti sanon minä teille: sen minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä minun veljistäni, sen te teitte minulle. San l. 19:17. Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on. Hebr 6:10. Sillä ei Jumala ole väärä, että hän unohtais teidän tekonne ja työnne rakkaudessa, jonka te hänen nimellensä osoititte, koska te pyhiä palvelitte ja vielä palvelette.

⁴¹Silloin hän myös sanoo niille, jotka vasemmalla ovat: menkäät pois minun tyköäni, te kirotut, ijankaikkiseen tuleen, joka valmistettu on perkeleelle ja hänen enkeleillensä. Ps 6:9. Eritkäät minusta, kaikki pahointekiät; sillä Herra kuulee minun itkuni. Matt 7:23. Ja silloin minä tunnustan, en minä teitä ikänä tuntenut: menkäät pois minun tyköäni, te väärintekiät. Luuk 13:27. Ja hän on sanova: minä sanon teille: en minä teitä tunne, mistä te olette; menkäät pois minun tyköäni, kaikki te väärintekiät.

⁴²Sillä minä isosin, ja ette minua ruokkineet: minä janosin, ja ette minua juottaneet:

⁴³Minä olin outo, ja ette minua huoneesen ottaneet: alastoin, ja ette minua vaatettaneet: sairas ja vankina, ja ette minua oppineet.

⁴⁴Silloin nekin häntä vastaavat, sanoen: Herra, koska me näimme sinun isoovan, taikka janoovan, taikka outona, eli alastoinna, eli sairaana, taikka vankina, ja emme sinua palvelleet?

⁴⁵Silloin hän vastaa heitä, sanoen: totisesti sanon minä teille, mitä ette tehneet yhdelle näistä vähimmistä, sitä ette tehneet minulle.

⁴⁶Ja niiden pitää menemän ijankaikkiseen vaivaan, mutta vanhurskaat ijankaikkiseen elämään. Dan 12:2. Ja monta, jotka maan tomussa makaavat, heräävät (a), muutamat ijankaikkiseen elämään ja muutamat ijankaikkiseen pilkkaan ja häpiään. Joh 5:29. Ja pitää tuleman edes ne, jotka hyvää tehneet ovat, elämän ylösnousemiseen, mutta jotka pahaa tehneet ovat, tuomion ylösnousemiseen.