Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Luukas 14 Bible Online

Luukas 14 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Luukas 14

¹Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneeseen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.

²Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.

³Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat. Matt 12:10. Ja katso, siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi. Ja he kysyivät häneltä, sanoen: sopiiko sabbatina parantaa? että he olisivat saaneet kantaa hänen päällensä.

⁴Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja päästi menemään.

⁵Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös? 2 Mos 23:12. Kuusi päivää pitää sinun työtäs tekemän, mutta seitsemäntenä päivänä pitää sinun lepäämän: että sinun härkäs ja aasis saisivat levätä, ja sinun piikas poika ja muukalainen sais itsensä virvottaa. Luuk 13:15. Niin vastasi häntä Herra ja sanoi: sinä ulkokullattu! eikö kukin teistä päästä nautaansa eli aasiansa sabbatina seimestä ja johdata juomaan?

⁶Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.

⁷Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:

⁸Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu, San l. 25:6. Älä koreile kuninkaan nähden, ja älä astu suurten sialle. San l. 25:7. Sillä se on sinulle parempi, koska sinulle sanotaan: astu tänne ylemmä! kuin ettäs ruhtinaan edessä alennettaisiin, jota sinun silmäs näkisivät.

⁹Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.

¹⁰Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.

¹¹Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään. Job 22:29. Sillä ne jotka itsensä nöyryyttävät, korottaa hän, ja se joka silmänsä painaa alas, vapautetaan. San l. 29:23. Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän. Matt 23:12. Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään. Luuk 18:14. Minä sanon teille: tämä meni kotiansa hurskaampana kuin toinen; sillä jokainen joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään. 1 Piet 5:5. Niin myös te nuoret, olkaat vanhoille alamaiset ja olkaat kaikki toinen toisellenne alamaiset, ja pitäkäät teitänne kiintiästi nöyryyteen; sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon. Jak 4:10. Nöyryyttäkäät teitänne Jumalan kasvoin edessä, niin hän teitä ylentää.

¹²Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä taikka ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.

¹³Mutta kuin pidot teet, niin kutsu köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita: Neh 8:12. Ja kaikki kansa meni syömään ja juomaan, ja lähettämään osia ulos, ja tekivät suuren ilon; sillä he olivat ymmärtäneet ne sanat, jotka heille olivat ilmoitetut. San l. 3:27. Älä estele tarvitsevalle hyvää tehdä, jos sinulla on varaa, ettäs sen tehdä taidat. Tob 4:7. Sinun tavarastas auta köyhiä, ja älä käännä itsiäs pois köyhästä, niin Jumala taas armollisesti katsoo sinun päälles.

¹⁴Niin sinä olet autuas; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.

¹⁵Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.

¹⁶Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta, Jes 25:6. Ja Herra Zebaot tekee kaikille kansoille tällä vuorella lihavan pidon, pidon selkiästä viinasta, rasvasta, ytimestä ja puhtaasta viinasta. Matt 22:2. Taivaan valtakunta on kuninkaan vertainen, joka teki häitä pojallensa, Ilm K 19:9. Ja hän sanoi minulle: kirjoita: autuaat ovat ne, jotka ovat Karitsan häihin ehtoolliselle kutsutut. Ja hän sanoi minulle: nämät Jumalan sanat ovat totiset.

¹⁷Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut. San l. 9:2. Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä, San l. 9:5. Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.

¹⁸Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

¹⁹Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

²⁰Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sen tähden tulla.

²¹Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.

²²Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niin kuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.

²³Ja herra sanoi palvelialle: mene maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.

²⁴Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.

²⁵Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:

²⁶Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni. 2 Mos 32:27. Joille hän sanoi: näin sanoo Herra Israelin Jumala: jokainen sitokaan miekan kupeillensa: vaeltakaat lävitse, ja palaitkaat portista niin porttiin leirissä, ja tappakaat itse kukin veljensä, ja kukin ystävänsä, ja kukin lähimmäisensä. 5 Mos 33:9. Joka sanoo isällensä ja äidillensä: en minä nähnyt heitä, ja ei tunne veljiänsä, eikä tiedä pojistansa; ne pitävät sinun sanas, ja kätkevät sinun liittos. Matt 10:37. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias; joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias.

²⁷Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni. Matt 10:38. Ja kuka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, ei se ole minulle sovelias; Matt 16:24. Silloin Jesus sanoi opetuslapsillensa: jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä, ja ottakaan ristinsä, ja seuratkaan minua; Mark 8:34. Ja hän kutsui tykönsä kansan ja opetuslapsensa, ja sanoi heille: kuka ikänä tahtoo tulla minun perässäni, hän kieltäköön itsensä, ja ottakoon ristinsä, ja seuratkoon minua. Luuk 9:23. Niin hän sanoi kaikille: jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä, ja ottakaan ristinsä joka päivä, ja seuratkaan minua.

²⁸Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?

²⁹Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,

³⁰Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.

³¹Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?

³²Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.

³³Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.

³⁴Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan? Matt 5:13. Te olette maan suola: jos siis suola tulee mauttomaksi, millä sitte suolataan? ei se enään kelpaa mihinkään, vaan heitettää pois ja ihmisiltä tallattaa. Mark 9:50. Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, millä te sen höystätte? Pitäkäät itse teissänne suola, ja rauha teidän keskenänne.

³⁵Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.