Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen 1. Korinttilaiskirje 10 Bible Online

1. Korinttilaiskirje 10 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

1. Korinttilaiskirje 10

¹Mutta en minä tahdo sitä teiltä, rakkaat veljet, salata, että meidän isämme ovat kaikki pilven alla olleet ja kaikki meren lävitse vaeltaneet, 2 Mos 13:21. Ja Herra kävi heidän edellänsä päivällä pilven patsaassa, johdattaaksensa heitä tiellä, ja yöllä tulen patsaassa, valistaaksensa heitä vaeltamaan, sekä yöllä että päivällä. 4 Mos 9:18. Herran sanan jälkeen vaelsivat Israelin lapset, ja Herran sanan jälkeen he myös heitänsä sioittivat: aina niin kauvan kuin pilvi pysyi majan päällä, pysyivät he myös siallansa. 5 Mos 1:33. Joka kävi tiellä teidän edellänne, tiedustamaan leirin paikkaa, yöllä tulessa, osoittaen teille tietä jota te kävitte, ja päivällä pilvessä. Ps 105:39. Hän levitti pilven verhoksi, ja tulen yötä valistamaan. 2 Mos 14:22. Ja Israelin lapset kävivät keskeltä merta kuivaa myöten, ja vedet olivat heille niin kuin muuri heidän oikialla ja vasemmalla puolellansa. Jos 4:23. Kuin Herra teidän Jumalanne kuivasi Jordanin vedet teidän edestänne, niin kauvan kuin te kävitte sen ylitse, niin kuin He(...)

²Ja kaikki Mosekseen kastetut pilvessä ja meressä.

³Ja ovat kaikki yhtäläistä hengellistä ruokaa syöneet, 2 Mos 16:14. Ja kuin kaste nousi, katso, niin oli korvessa jotakin ymmyrjäistä ja pientä, niin kuin härmää maan päällä. Ps 105:40. He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.

⁴Ja kaikki yhtäläistä hengellistä juomaa juoneet; sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; mutta se kallio oli Kristus. 2 Mos 17:6. Katso, minä seison siellä sinun edessäs kalliolla Horebissa: ja sinun pitää lyömän kalliota, ja siitä pitää vedet juokseman, niin että kansa siitä juoda saa. Ja Moses teki niin Israelin vanhimpain edessä. 4 Mos 20:10. Ja Moses ja Aaron kokosivat kansan kallion eteen, ja sanoivat heille: kuulkaat nyt te niskurit: pitääkö meidän tästä kalliosta teille vettä saaman? 4 Mos 21:16. Ja sieltä läksivät he Beraan (a), se on se kaivo, josta Herra sanoi Mosekselle: kokoa kansa, ja minä annan heille vettä. Ps 78:15. Hän halkasi kalliot korvessa, ja juotti heitä vedellä yltä kyllä. Jes 43:20. Että eläimet kedolla kunnioittavat minua, lohikärmeet ja yököt; sillä minä annan vettä korvessa, ja virrat erämaassa, antaakseni kansalleni, valituilleni juoda.

⁵Mutta ei heistä monta olleet Jumalalle otolliset; sillä he maahan lyötiin korvessa. 4 Mos 26:65. Sillä Herra oli sanonut heille, että heidän piti totisesti kuoleman korvessa; ja ei yksikään jäänyt heistä elämään, ainoastansa Kaleb Jephunnen poika ja Josua Nunin poika.

⁶Mutta nämät olivat meille esikuvaksi, ettemme pahaa himoitsisi, niin kuin he himoitsivat. 4 Mos 11:4. Mutta sekalainen kansa heidän seassansa oli syttynyt himoon, ja Israelin lapset myös rupesivat taas itkemään ja sanoivat: kuka antaa meille lihaa syödäksemme? 4 Mos 11:33. Koska liha oli vielä heidän hammastensa välillä, ja ennen kuin se tuli kuluneeksi, julmistui Herran viha kansan päälle, ja Herra löi heitä sangen suurella rangaistuksella, Ps 78:30. Kuin ei he vielä lakanneet himoitsemasta, ja ruoka oli vielä heidän suussansa, Ps 106:14. He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.

⁷Älkäät siis olko epäjumalain palveliat, niin kuin muutamat heistä, niin kuin kirjoitettu on: kansa istui syömään ja juomaan, ja nousi mässäämään. 2 Mos 32:6. Ja he varhain aamulla nousivat toisena päivänä, ja uhrasivat polttouhria, ja kantoivat edes kiitosuhria. Ja kansa istui syömään ja juomaan, ja nousivat mässäämään.

⁸Älkäämme huorin tehkö, niin kuin muutamat heistä itsensä huoruudella saastuttivat ja lankesivat yhtenä päivänä kolmekolmattakymmentä tuhatta. 4 Mos 25:1. Ja Israel asui Sittimissä, ja kansa rupesi tekemään huorin Moabilaisten tytärten kanssa, 4 Mos 25:9. Ja siinä rangaistuksessa surmattiin neljäkolmattakymmentä tuhatta. Ps 106:28. Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,

⁹Älkäämme Kristusta kiusatko, niin kuin myös muutamat heistä kiusasivat ja surmattiin kärmeiltä. 2 Mos 17:2. Ja kansa riiteli Moseksen kanssa, ja sanoi: antakaat meille vettä juodaksemme. Moses sanoi heille: mitä te riitelette minun kanssani? Miksi te kiusaatte Herraa? Ps 78:18. He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, anoen ruokaa sielullensa. Ps 78:56. Mutta he kiusasivat ja vihoittivat korkian Jumalan, ja ei pitäneet hänen todistuksiansa. Ps 95:9. Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni; Ps 106:14. He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa. 4 Mos 21:6. Niin Herra lähetti kansan sekaan tuliset kärmeet, jotka kansaa purivat, niin että paljo kansaa Israelista kuoli.

¹⁰Älkäät napisko, niin kuin muutamat heistä napisivat ja hukattiin kadottajalta. 2 Mos 16:2. Ja koko Israelin lasten joukko napisi Mosesta ja Aaronia vastaan korvessa. Ps 106:25. Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle. 4 Mos 14:2. Ja kaikki Israelin lapset napisivat Mosesta ja Aaronia vastaan, ja koko joukko sanoi heille: jospa olisimme kuolleet Egyptin maalla! taikka jospa tässä korvessa vielä kuolisimme! 4 Mos 14:29. Teidän ruumiinne pitää lankeeman tässä korvessa ja kaikki teidän luettunne, jotka luettiin kahdenkymmenen vuotisista ja sen ylitse, jotka napisitte minua vastaan. 4 Mos 14:36. Ja ne miehet, jotka Moses lähetti maata vakoomaan ja palasivat, saattaen kaiken kansan napisemaan häntä vastaan, ja olivat tuottaneet pahan sanoman maasta,

¹¹Mutta kaikki nämät tulivat heidän kohtaansa esikuvaksi; vaan se on kirjoitettu meille karttamiseksi, joidenka päälle maailman loput tulleet ovat. Rom 15:4. Sillä mitä ennen kirjoitettu on, se on meille opiksi kirjoitettu, että meillä kärsivällisyyden ja Raamattuin lohdutuksen kautta toivo olis. 1 Kor. 9:10. Taikka, eikö hän sitä kaiketi meidän tähtemme sano? sillä meidän tähtemme on se kirjoitettu: että se joka kyntää, hänen pitää toivossa kyntämän, ja joka riihtä tappaa, hänen pitää toivossa riihtä tappaman, että hän toivostansa osalliseksi tulis.

¹²Sen tähden joka luulee seisovansa, katsokaan, ettei hän lankee. Rom 11:20. Oikein: he ovat murtuneet epäuskonsa tähden, mutta sinä pysyt uskon kautta: älä ole röyhkeä, vaan pelkää.

¹³Eipä yksikään kiusaus ole teitä käsittänyt, vaan inhimillinen; mutta Jumala on uskollinen, joka ei salli teitä kiusattaa ylitse teidän voimanne; vaan hän tekee myös kiusauksesta lopun, että te sen voisitte kärsiä. 2 Kor.1:7. Että me tiedämme, että niin kuin te olette kärsimisessä osalliset, niin te myös tulette lohdutuksesta osalliseksi.

¹⁴Sen tähden, minun rakkaani, paetkaat epäjumalain palvelusta! 2 Kor.6:17. Sen tähden paetkaat heidän seastansa ja eroittakaat teitänne, sanoo Herra: ja älkäät saastaiseen ruvetko, ja niin minä korjaan teitä, 1 Joh 5:21. Lapsukaiset, kavahtakaat epäjumalia, amen!

¹⁵Minä puhun niin kuin toimellisille: tuomitkaat te, mitä minä sanon.

¹⁶Se siunattu kalkki, jota me siunaamme, eikö se ole Kristuksen veren osallisuus? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole Kristuksen ruumiin osallisuus? Matt 26:26. Mutta kuin he söivät, otti Jesus leivän, ja kiitti, mursi ja antoi opetuslapsille, ja sanoi: ottakaat, syökäät: tämä on minun ruumiini.

¹⁷Sillä se on yksi leipä, niin mekin monta olemme yksi ruumis; sillä me kaikki yhdestä leivästä olemme osalliset. Rom 12:5. Niin mekin olemme monta yksi ruumis Kristuksessa, mutta keskenämme olemme me toinen toisemme jäsenet. 1 Kor. 12:27. Mutta te olette Kristuksen ruumis ja jäsenet, jokainen osansa jälkeen.

¹⁸Katsokaat Israelia lihan jälkeen: eikö ne, jotka uhria syövät, ole alttarista osalliset? 3 Mos 2:3. Se kuin jää ruokauhrista, pitää oleman Aaronin ja hänen poikainsa oman: sen pitää oleman kaikkein pyhimmän Herran tulista. 3 Mos 7:14. Ja yksi kaikista niistä pitää uhrattaman Herralle ylennysuhriksi, ja sen pitää papin oman oleman, joka priiskottaa kiitosuhrin vereen. 1 Kor. 9:13. Ettekö te tiedä, että ne, jotka uhraavat, ne syövät uhrista, ja ne, jotka alttaria valmistavat, ne alttarista osalliseksi tulevat?

¹⁹Mitäs siis minä sanon, että epäjumalat jotakin ovat, eli jos epäjumalain uhri jotakin on? 1 Kor. 8:4. Niin me nyt tiedämme siitä ruasta, joka epäjumalille uhrataan, ettei yhtään epäjumalaa maailmassa olekaan, ja ettei yhtään muuta Jumalaa ole kuin yksi;

²⁰Mutta sen minä sanon: mitä pakanat uhraavat, sen he perkeleille uhraavat ja ei Jumalalle. En minä tahdo, että teidän pitää oleman perkeleistä osalliset. 3 Mos 17:7. Ja ei millään muotoa enää uhriansa uhraaman ajattaroille, joiden kanssa he huorin tehneet ovat. Se pitää oleman heille heidän sukukunnissansa ijankaikkinen sääty. 5 Mos 32:17. He uhrasivat perkeleille, eikä Jumalalle, jumalille, joita ei he tunteneet, vasta-uutisille, jotka ei ennen olleet, joita isänne ei peljänneet. Ps 106:37. Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,

²¹Ette taida Herran kalkkia juoda ja perkeleiden kalkkia. Ette taida osalliset olla Herran pöydästä ja perkeleiden pöydästä. 2 Kor.6:15. Ja mikä sovinto on Kristuksella belialin kanssa? taikka mikä osa on uskovaisella uskottoman kanssa?

²²Eli tahdommeko me Herraa härsytellä? Olemmeko me häntä väkevämmät? 5 Mos 32:21. He härsyttelivät minua sen kautta, joka ei ole jumala, epäjumaluutensa kautta ovat he minun vihoittaneet ja minä vihoitan heitä jälleen sen kautta, joka ei ole kansa, tyhmällä kansalla minä heitä vihoitan.

²³Kaikki tosin ovat minulle luvalliset, vaan ei kaikki ole tarpeelliset. Kaikki ovat minulle luvalliset, mutta ei kaikki tapahdu parannukseksi. 1 Kor. 6:12. Kaikissa on minulla valta, vaan ei kaikki ole hyväksi: kaikissa on minulla valta, mutta en minä kenenkään alamainen ole.

²⁴Älkään kenkään omaa parastansa katsoko, vaan toisen. Rom 15:2. Niin jokainen meistä kelvatkoon lähimmäisellensä siinä, mikä hyvä on, parannukseksi. 1 Kor. 13:5. Ei hän käytä itsiänsä sopimattomasti, ei omaansa etsi, ei hän vihaan syty, ei hän pahaa ajattele, Phil 2:4. Ja älkään jokainen omaa parastansa katsoko, vaan myös toisen parasta.

²⁵Kaikkea, mitä teurashuoneessa myydään, syökäät ja älkäät omantunnon tähden kyselkö.

²⁶Sillä maa on Herran, ja kaikki mitä siinä on. 2 Mos 19:5. Jos te siis minun ääneni ahkerasti kuulette, ja pidätte minun liittoni, niin teidän pitää oleman minulle kallis omaisuus kaikista kansoista, vaikka muutoin koko maa on minun. Ps 24:1. Herran on maa, ja kaikki mitkä siinä ovat, maan piiri ja ne jotka sen päällä asuvat. Ps 50:10. Sillä kaikki metsän eläimet ovat minun, ja eläimet vuorilla tuhansin. Ps 50:12. Jos minä isoon, en minä sitä sano sinulle; sillä maan piiri on minun, ja kaikki mitä siinä on.

²⁷Mutta kuin joku uskomatoin teitä vieraaksi kutsuu ja te mennä tahdotte, niin syökäät kaikkia, mitä teidän eteenne tuodaan ja älkäät omantunnon tähden kyselkö. Luuk 10:7. Mutta siinä huoneessa viipykäät, syökäät ja juokaat sitä, mitä heillä on; sillä työmies on palkkansa ansiollinen. Älkäät huoneesta huoneeseen käykö.

²⁸Mutta jos joku silloin teille sanois: tämä on epäjumalain uhri, niin älkäät syökö, hänen tähtensä, joka sen ilmoitti, ja omantunnon tähden. Sillä maa on Herran ja kaikki mitä siinä on. 1 Kor. 8:10. Sillä jos joku näkee sinun, jolla tieto on, atrioitsevan epäjumalain huoneissa, eikö siitä omatunto, joka heikko on, yllytetä epäjumalain uhria syömään? 1 Kor. 8:11. Ja niin sinun tietos kautta sinun veljes hukkaantuu, joka heikko on, jonka tähden Kristus on kuollut.

²⁹Mutta minä sanon omastatunnosta: ei sinun, vaan toisen; sillä minkä tähden minun vapauteni tuomitaan toisen omaltatunnolta? Rom 14:6. Joka päivää tottelee, sen hän Herralle tekee; ja joka ei päivää tottele, se myös sen Herralle tekee. Joka syö, hän syö Herralle; sillä hän kiittää Jumalaa: ja joka ei syö, se ei syö Herralle, ja kiittää Jumalaa.

³⁰Sillä koska minä sen kiitoksella nautitsen, miksis minua pilkataan sen edestä, josta minä kiitän? Rom 14:16. Sen tähden sovittakaat niin, ettei teidän hyvyyttänne laitettaisi. 1 Tim 4:4. Sillä kaikki, mitä Jumala luonut on, on hyvää, ja ei ole mitään hyljättävää, kuin se kiitoksella nautitaan.

³¹Jos te nyt syötte eli juotte, eli mitä te teette, niin tehkäät kaikki Jumalan kunniaksi. Kol 3:17. Ja kaikki, mitä te teette puheella eli työllä, niin tehkäät kaikki Herran Jesuksen nimeen, ja kiittäkäät Jumalaa ja Isää hänen kauttansa.

³²Olkaat ilman pahennusta sekä Juudalaisille että Grekiläisille ja Jumalan seurakunnalle, Rom 14:13. Älkäämme siis tästedes toinen toistamme tuomitko, vaan tuomitkaat paremmin niin, ettei yksikään veljensä eteen pane loukkausta eli pahennusta.

³³Niin kuin minä kaikissa kaikille kelpaan ja en etsi omaa parastani, vaan monen, että he autuaaksi tulisivat. Rom 15:2. Niin jokainen meistä kelvatkoon lähimmäisellensä siinä, mikä hyvä on, parannukseksi. 1 Kor. 9:19. Sillä ehkä minä olen vapaa jokaisesta, niin minä olen kuitenkin minuni tehnyt jokaisen palveliaksi, että minä sitä usiammat voittaisin. 1 Kor. 9:22. Heikoille olen minä tehty niin kuin heikko, että minä heikot voittaisin. Minä olen kaikille tehty kaikiksi, että minä kaiketi muutamat autuaaksi saattaisin.