Read Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen Ilmestyskirja 10 Bible Online

Ilmestyskirja 10 - Kirkkoraamattu 1933/38 alaviitteineen bible

Ilmestyskirja 10

¹Ja minä näin toisen väkevän enkelin tulevan alas taivaasta, joka pilvellä puetettu oli, ja taivaan kaari hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niin kuin aurinko, ja hänen jalkansa niin kuin tulen patsaat. Ilm K 1:14. Mutta hänen päänsä ja hiuksensa olivat valkiat niin kuin valkia villa ja niin kuin lumi, ja hänen silmänsä niin kuin tulen liekki, Ilm K 1:15. Ja hänen jalkansa valantovasken kaltaiset, niin kuin pätsissä palavaiset, ja hänen äänensä oli niin kuin paljon veden kuohina.

²Ja hänen kädessänsä oli avoin kirja, ja hän pani oikian jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle.

³Ja huusi suurella äänellä, niin kuin jalopeura kiljuu. Ja koska hän huusi, puhuivat ne seitsemän pitkäistä äänensä.

⁴Ja kuin ne seitsemän pitkäistä olivat äänensä puhuneet, tahdoin minä sen kirjoittaa. Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan minulle: lukitse se, mitä ne seitsemän pitkäistä puhuivat, ja älä niitä kirjoita. Dan 8:26. Se näky ehtoosta ja aamusta, joka sinulle sanottu on, on tosi; vaan sinun pitää tämän näyn salassa pitämän, sillä siihen on vielä paljo aikaa.

⁵Ja enkelin, jonka minä meren päällä ja maan päällä näin seisovan, nosti kätensä taivaasen päin, Dan 12:7. Niin minä otin hänestä vaarin, joka liinaisilla vaatteilla puetettu oli, joka seisoi ylempänä virtaa. Ja hän nosti oikian ja vasemman kätensä taivaasen päin, ja vannoi sen kautta, joka ijankaikkisesti elää, että sen pitää ajan, ja muutamat ajat, ja puolen aikaa viipymän. Ja kuin pyhän kansan hajoitus saa lopun, silloin kaikki nämät tapahtuvat.

⁶Ja vannoi sen kautta, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen, joka taivaan luonut oli ja ne, mitkä siinä on, ja maan ja ne, mitkä siinä on, ja meren ja ne, mitkä siinä on, ettei silleen aikaa enempi oleman pidä:

⁷Vaan seitsemännen enkelin äänen päivinä, kuin hän rupee basunalla soittamaan, niin pitää Jumalan salaisuus täytettämän, niin kuin hän on palvelioillensa prophetaille ilmoittanut. Ilm K 11:15. Ja seitsemäs enkeli soitti basunalla, ja suuret äänet kuuluivat taivaassa, sanoen: maailman valtakunnat ovat meidän Herrallemme ja hänen Kristuksellensa tulleet, ja hän on hallitseva ijankaikkisesta ijankaikkiseen.

⁸Ja ääni, jonka minä kuulin taivaasta, puhui taas minun kanssani ja sanoi: mene ja ota avoin kirja enkelin kädestä, joka meren ja maan päällä seisoo.

⁹Ja minä menin enkelin tykö ja sanoin: anna kirja minulle. Ja hän sanoi minulle: ota ja syö se! ja se on karvasteleva sinun vatsassas, vaan sinun suussas pitää sen oleman makian niin kuin hunaja. Hes 3:1. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, syö mitä sinun edessäs on: syö tämä kirja, ja mene ja saarnaa Israelin huoneelle. Hes 3:2. Niin minä avasin suuni, ja hän antoi sen kirjan minun syödäkseni, Hes 3:3. Ja sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, sinun pitää tämän kirjan, jonka minä annan sinulle, syömän ruumises ja täyttämän sillä vatsas. Niin minä söin sen, ja se oli minun suussani niin makia kuin hunaja.

¹⁰Ja minä otin kirjan enkelin kädestä ja söin sen, ja se oli makia minun suussani niin kuin hunaja. Ja kuin minä sen syönyt olin, karvasteli se minun vatsassani.

¹¹Ja hän sanoi minulle: taas tulee sinun propheteerata kansoille, ja pakanoille, ja kielille, ja monelle kuninkaalle.