Read Raamattu Kansalle, 2012 Job 15 Bible Online

Job 15 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Job 15

¹Teemanilainen Elifas vastasi ja sanoi:

²”Vastaako viisas tuulesta temmatulla tiedolla, täyttääkö hän sisimpänsä itätuulella?

³Puolustautuuko hän puheella, josta ei ole hyötyä, ja sanoilla, jotka eivät auta?

⁴Sinähän teet tyhjäksi jumalanpelonkin ja häiritset hiljentymistä Jumalan edessä.

⁵Pahuutesi neuvoo suutasi, sinä valitset viekkaitten kielen.

⁶Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, en minä. Omat huulesi todistavat sinua vastaan.

⁷Synnyitkö sinä ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennen kukkuloita?

⁸Oletko ollut kuulemassa Jumalan neuvonpitoa ja sieltä siepannut viisauden itsellesi?

⁹Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota mekin emme tuntisi?

¹⁰Onhan meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, iältään isääsikin vanhempi.

¹¹Väheksytkö Jumalan lohdutuksia, sanaa, jonka hän puhui sinulle lempeästi?

¹²Miksi annat sydämesi kiihtyä, miksi silmäsi pyörivät?

¹³Sinähän käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät sanoja suustasi!

¹⁴Kuinka ihminen voisi olla puhdas, kuinka naisesta syntynyt vanhurskas!

¹⁵Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole hänen silmissään puhtaat,

¹⁶saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä kuin vettä.”

¹⁷”Kuuntele minua, minä ilmoitan sinulle, minä kerron, mitä olen nähnyt.

¹⁸Näin viisaat ilmoittavat eivätkä salaa, mitä ovat isiltään oppineet,

¹⁹niiltä, joille yksin maa oli annettu ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:

²⁰’Jumalaton elää pelossa koko elämänsä ajan, ne harvat vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.

²¹Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissaan, keskellä rauhaakin hävittäjä käy hänen kimppuunsa.

²²Hän ei usko pääsevänsä pimeydestä, hänet on miekalle määrätty.

²³Hän harhailee etsien leipää: missä sitä on? Hän ymmärtää, että hänelle on valmiina pimeyden päivä.

²⁴Hätä ja ahdinko kauhistuttavat häntä, ne ryntäävät hänen kimppuunsa kuin kuningas, joka on valmiina hyökkäykseen,

²⁵koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan, uhitteli Kaikkivaltiaalle

²⁶ja ryntäsi häntä vastaan niska köyryssä, paksujen kilvenkupujensa suojassa.

²⁷Vaikka hän peitti kasvonsa ihrallaan ja kasvatti lanteensa lihaviksi,

²⁸asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua, jotka oli määrätty jäämään raunioiksi,

²⁹ei hän rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyvää. Hänen tähkänsä eivät taivu maata kohden.

³⁰Ei hän pääse pimeydestä, liekki korventaa hänen versonsa, Herran suun henkäyksestä hän häviää.

³¹Älköön hän luottako tyhjään — hän tulee pettymään. Hänen voittonsa häipyy tyhjiin.

³²Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.

³³Hän on kuin viiniköynnös, joka pudottaa raakileensa, kuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.

³⁴Jumalattoman joukko on hedelmätön, tuli kuluttaa lahjustenottajan teltat.

³⁵He kantavat sisällään tuhoa ja synnyttävät turmiota, heidän kohtunsa valmistaa petosta.’”