Read Raamattu Kansalle, 2012 Job 21 Bible Online

Job 21 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Job 21

²”Kuulkaa toki minun sanojani! Olkoon se teidän antamanne lohdutus!

³Olkaa kärsivällisiä minua kohtaan ja antakaa minun puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.

⁴Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Kuinka en kävisi kärsimättömäksi!

⁵Kääntykää katsomaan minua, niin tyrmistytte ja panette käden suullenne.

⁶Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini.”

⁷”Miksi jumalattomat saavat elää, tulla vanhaksi, jopa lisätä mahtiaan ja rikkauttaan?

⁸Heidän lapsensa pysyvät vahvoina heidän kanssaan, jälkeläisensä heidän silmiensä alla.

⁹Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana, ei heihin osu Jumalan vitsa.

¹⁰Hänen sonninsa astuu eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä synnytä kesken.

¹¹Poikansa he laskevat ulos kuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät iloisina.

¹²He virittävät lauluja rumpua ja lyyraa soittaen, he iloitsevat huilunsoitosta.

¹³He viettävät päivänsä onnessa, mutta hetkessä he laskeutuvat alas tuonelaan.

¹⁴Kuitenkin he sanovat Jumalalle: ’Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.

¹⁵Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Mitä hyötyä meillä siitä on, että pyydämme häneltä apua?’

¹⁶Katso, heidän onnensa ei ole heidän omissa käsissään. Jumalattomien neuvo olkoon kaukana minusta.”

¹⁷”Kuinka usein sammuu jumalattomien lamppu, ja tavoittaako heidät onnettomuus, arpaosa, jonka Jumala jakaa heille vihassaan?

¹⁸Ovatko he kuin tuulen ajamat oljet, kuin akanat, jotka myrsky on temmannut mukaansa?

¹⁹Jumala muka säästää jumalattoman rangaistuksen hänen lapsilleen. Kostakoon hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.

²⁰Nähköön hän tuhonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihaa.

²¹Sillä mitä hän välittää omaisistaan, jotka jäävät hänen jälkeensä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi?

²²Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka korkeuden olennotkin tuomitsee?

²³Toinen kuolee täydessä onnessaan, kaikin tavoin rauhassa ja levossa.

²⁴Hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luittensa ydin on tuore.

²⁵Toinen kuolee katkeralla mielellä saamatta maistaa onnea.

²⁶Samalla tavoin he käyvät levolle maahan, ja madot peittävät heidät.

²⁷Kuulkaa, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joiden avulla te yritätte tehdä minulle vääryyttä.

²⁸Te sanotte: ’Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?’

²⁹Ettekö ole kyselleet tien kulkijoilta? Ette voi tehdä tyhjäksi heidän todistustaan siitä,

³⁰että paha säästetään onnettomuuden päivänä, vihan päivänä hänet viedään suojaan.

³¹Kuka syyttää häntä vasten kasvoja hänen pahasta vaelluksestaan? Kuka kostaa hänelle sen, mitä hän on tehnyt?

³²Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuaan vaalitaan.

³³Lempeitä ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessään, niin kuin hänen edelläänkin kulkeneita on lukematon joukko.

³⁴Kuinka tarjoatte minulle noin turhaa lohdutusta? Vastauksistanne jää pelkkä petollisuus jäljelle.”