Read Raamattu Kansalle, 2012 Job 29 Bible Online

Job 29 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Job 29

¹Job jatkoi mietelmiensä lausumista ja sanoi:

²”Olisinpa niin kuin olin menneinä kuukausina, niin kuin niinä päivinä, joina Jumala minua varjeli.

³Silloin hänen lamppunsa loisti pääni päällä ja minä vaelsin hänen valossaan halki pimeyden.

⁴Jospa olisin niin kuin parhaina päivinäni, kun Jumalan ystävyys oli majani yllä,

⁵ja Kaikkivaltias oli vielä minun kanssani ja lapseni olivat ympärilläni.

⁶Silloin askeleeni kylpivät kermassa ja kallio vierelläni vuoti öljyvirtoja.

⁷Kun menin kaupunginportille, kun asetin istuimeni torille,

⁸nuorukaiset väistyivät nähdessään minut, vanhukset nousivat ja jäivät seisomaan,

⁹päämiehet lakkasivat puhumasta ja panivat käden suulleen,

¹⁰ruhtinaiden ääni vaikeni, ja heidän kielensä tarttui kitalakeen.”

¹¹”Kenen korva minusta kuuli, hän ylisti minua onnelliseksi, kenen silmä minut näki, hän antoi minusta hyvän todistuksen.

¹²Sillä minä pelastin kurjan, joka huusi apua, ja orvon, jolla ei ollut auttajaa.

¹³Menehtyvän siunaus tuli osakseni, lesken sydämen sain riemuitsemaan.

¹⁴Vanhurskauden puin ylleni, ja se verhosi minut, oikeus oli minulla viittana ja päähineenä.

¹⁵Minä olin sokean silmä ja ontuvan jalka.

¹⁶Köyhille minä olin isä, tuntemattomankin asiaa tutkin tarkoin.

¹⁷Minä murskasin väärintekijän leukaluut ja tempasin saaliin hänen hampaistaan.”

¹⁸”Silloin ajattelin: ’Minä saan kuolla omassa pesässäni, ja päiviäni tulee olemaan niin paljon kuin hiekanjyviä.

¹⁹Juureni ovat vedelle avoinna, ja kaste viipyy oksillani.

²⁰Kunniani on alati uusi, ja jouseni nuortuu minun kädessäni.’

²¹Kaikki kuuntelivat minua ja odottivat, ottivat vaieten vastaan neuvoni.

²²Kun olin puhunut, he eivät sanaakaan sanoneet, vihmana valui puheeni heihin.

²³He odottivat minua kuin sadetta ja avasivat suunsa kuin kevätkuurolle.

²⁴Minä hymyilin heille, kun he olivat toivottomia, minun kasvojeni valoisuus ei jättänyt heitä synkiksi.

²⁵Jos suvaitsin tulla heidän luokseen, minä istuin kunniapaikalla, istuin kuin kuningas sotajoukkonsa keskellä, niin kuin se, joka lohduttaa murheelliset.”