Read Raamattu Kansalle, 2012 Job 7 Bible Online

Job 7 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Job 7

¹”Eikö ihmisen elämä maan päällä ole ankaraa työtä, eivätkö hänen päivänsä ole kuin palkkalaisen päivät?

²Hän on kuin orja, joka kaipaa varjoon, kuin palkkalainen, joka odottaa työstään palkkaa.

³Minä olen saanut perinnöksi pettymysten kuukaudet, ja vaivan yöt on annettu osakseni.

⁴Maata mennessäni ajattelen, milloin voisin nousta, ja ilta venyy. Tuskastun ja kääntelehdin levottomana aamuhämärään asti.

⁵Madot peittävät ruumiini, rupeni ovat kuin maan kamara, ihoni halkeilee ja märkii.

⁶Päiväni kiitävät nopeammin kuin kutojan sukkula, ne katoavat vailla toivoa.”

⁷”Muista, että elämäni on vain tuulen henkäys. Silmäni ei enää saa nähdä onnea.

⁸Silmä, joka minut näki, ei enää minua näe. Sinun silmäsi etsivät minua, mutta minua ei ole.

⁹Pilvi häipyy ja häviää, ei myöskään tuonelaan vaipunut sieltä nouse.

¹⁰Taloonsa hän ei enää palaa, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.

¹¹En minä suitsi suutani, minä puhun henkeni ahdistuksessa, valitan sieluni katkerassa murheessa.

¹²Olenko minä meri tai lohikäärme, kun asetat vartioston minua vastaan?

¹³Kun ajattelen: leposijani lohduttaa minua, vuoteeni huojentaa tuskaani,

¹⁴niin sinä kauhistutat minua unilla ja säikytät minua näyillä.

¹⁵Mieluummin tukehdun, mieluummin kuolen kuin kidun luurankona.”

¹⁶”Olen saanut tarpeekseni, en tahdo elää ikuisesti. Jätä minut rauhaan, ovathan päiväni kuin henkäys.

¹⁷Mikä on ihminen, että pidät häntä niin tärkeänä ja kiinnität häneen huomiosi,

¹⁸tarkastelet häntä aamu aamulta, tutkit häntä hetki hetkeltä?

¹⁹Milloin sinä käännät katseesi minusta? Etkö hellitä sen vertaa, että saan sylkeni nielaistuksi?

²⁰Jos olenkin tehnyt syntiä, niin mitä sillä olen sinulle tehnyt, sinä ihmisten vartija? Miksi asetit minut maalitauluksesi? Miksi tulin itselleni taakaksi?

²¹Miksi et anna rikostani anteeksi etkä ota pois syyllisyyttäni? Sillä nyt minä menen levolle maan tomuun. Sinä etsit minua, mutta minua ei enää ole.”