Read Raamattu Kansalle, 2012 Psalmit 78 Bible Online

Psalmit 78 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Psalmit 78

¹Aasafin mietepsalmi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kääntäkää korvanne kuulemaan sanojani.

²Minä avaan suuni vertauksiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.

³Mitä olemme kuulleet ja saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,

⁴sitä me emme heidän lapsiltaan salaa. Me kerromme aina viimeiseen sukupolveen asti HERRAN ylistettävistä teoista, hänen voimastaan ja ihmeistään, joita hän on tehnyt.

⁵Hän asetti Jaakobiin todistuksen, sääti Israeliin lain ja käski isiämme opettamaan ne lapsilleen,

⁶jotta tulevakin polvi ne tuntisi, ja vastedes syntyvät lapset nousisivat ja kertoisivat niistä omille lapsilleen.

⁷Ja niin nämä panisivat luottamuksensa Jumalaan eivätkä unohtaisi Jumalan tekoja vaan pitäisivät hänen käskynsä.

⁸Silloin he eivät olisi niin kuin isänsä, niskoitteleva ja kapinoiva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei ollut vakaa ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.

⁹Efraimilaiset, aseistetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.

¹⁰He eivät pitäneet Jumalan liittoa, vaan kieltäytyivät vaeltamasta hänen opetuksensa mukaan.

¹¹He unohtivat hänen tekonsa ja ihmeensä, jotka hän oli antanut heidän nähdä.

¹²Heidän isiensä nähden hän teki ihmeitä Egyptin maassa, Sooanin kedolla.

¹³Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän pani vedet seisomaan kuin seinämän.

¹⁴Hän johdatti heitä päivisin pilvellä ja öisin tulen valolla.

¹⁵Hän halkoi kalliot autiomaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.

¹⁶Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti vettä virtanaan.

¹⁷Silti he yhä tekivät syntiä häntä vastaan, niskoittelivat Korkeinta vastaan kuivassa maassa.

¹⁸He kiusasivat Jumalaa sydämessään vaatimalla mieleistään ruokaa.

¹⁹He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat: ”Voiko Jumala kattaa pöydän autiomaassa?

²⁰Kyllä hän kallioon iski, niin että vedet vuotivat ja purot tulvivat, mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansalleen lihaa?”

²¹Kun HERRA sen kuuli, hän kiivastui. Tuli syttyi Jaakobissa, ja viha nousi Israelia vastaan,

²²koska he eivät uskoneet Jumalaa eivätkä luottaneet hänen valmistamaansa pelastukseen .

²³Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet.

²⁴Hän antoi sataa heille mannaa syötäväksi ja tarjosi heille taivaan viljaa.

²⁵Ihmiset söivät enkelten leipää. Hän lähetti heille evästä yllin kyllin.

²⁶Hän pani itätuulen liikkeelle taivaalla ja ohjasi voimallaan etelätuulta.

²⁷Hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa.

²⁸Hän pudotti ne heidän leiriinsä, heidän asuntojensa ympärille.

²⁹He söivät ja tulivat kylläisiksi. Hän toi heille sitä, mitä he himoitsivat.

³⁰He eivät olleet vielä tyydyttäneet himoaan, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,

³¹kun Jumalan viha nousi heitä vastaan. Hän tappoi lihavimmat heidän joukostaan ja painoi maahan Israelin nuoret miehet.

³²Kaikesta huolimatta he yhä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeisiinsä.

³³Sen tähden hän lopetti heidän päivänsä kuin tuulahduksen, päätti heidän vuotensa äkilliseen perikatoon.

³⁴Kun hän surmasi heitä, he etsivät häntä, kääntyivät ja etsivät hartaasti Jumalaa.

³⁵He muistivat, että Jumala on heidän kallionsa ja että Jumala, Korkein, on heidän lunastajansa.

³⁶Mutta he mielistelivät häntä suullaan ja valehtelivat hänelle kielellään.

³⁷Heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskollisia hänen liitossaan.

³⁸Silti hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Usein hän myös käänsi vihansa pois eikä antanut kaiken kiivautensa herätä.

³⁹Hän muisti, että he ovat vain lihaa, he ovat tuuli, joka menee eikä palaa.

⁴⁰Kuinka usein he niskoittelivatkaan häntä vastaan autiomaassa ja murehduttivat aavikolla hänen mielensä!

⁴¹Yhä edelleen he koettelivat Jumalaa ja kiusasivat Israelin Pyhää.

⁴²He eivät muistaneet hänen väkevää kättään, eivät päivää, jona hän lunasti heidät ahdistajan vallasta,

⁴³hän, joka teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla.

⁴⁴Hän muutti Niilin ja Egyptin purot vereksi, niin ettei niistä voinut juoda.

⁴⁵Hän lähetti egyptiläisten keskuuteen paarmoja, jotka purivat heitä, ja sammakoita, jotka tekivät heille vahinkoa.

⁴⁶Hän antoi heidän satonsa toukille ja heidän vaivannäkönsä tuloksen heinäsirkoille.

⁴⁷Hän hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja heidän metsäviikunapuunsa raekivillä.

⁴⁸Hän antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.

⁴⁹Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.

⁵⁰Hän raivasi tien vihalleen, ei säästänyt heidän sielujaan kuolemalta vaan antoi heidät ruton valtaan.

⁵¹Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.

⁵²Hän ajoi kansansa liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä autiomaassa kuin laumaa.

⁵³Hän johdatti heitä turvallisesti, eivätkä he pelänneet, mutta heidän vihollisensa peitti meri.

⁵⁴Hän vei kansansa pyhälle alueelleen, tälle vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.

⁵⁵Hän karkotti kansat heidän tieltään, jakoi niiden maan arvalla heille perinnöksi ja asetti Israelin heimot asumaan niiden majoihin.

⁵⁶Mutta he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, ja kapinoivat häntä vastaan eivätkä noudattaneet hänen säädöksiään .

⁵⁷He kääntyivät pois ja olivat uskottomia isiensä tavoin, he muuttuivat velton jousen kaltaisiksi.

⁵⁸He vihoittivat hänet uhrikukkuloillaan ja herättivät veistetyillä kuvilla hänen kiivautensa.

⁵⁹Jumala kuuli sen ja kiivastui, hän peräti hylkäsi Israelin.

⁶⁰Hän jätti asumuksensa Siilossa, telttamajan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.

⁶¹Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisen käsiin.

⁶²Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja kiivastui perintöosaansa.

⁶³Tuli kulutti sen nuorukaiset, eikä sen neitoja ylistetty häälauluilla.

⁶⁴Sen papit kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä itkeneet.

⁶⁵Silloin Herra havahtui kuin unesta, kuin viinistä villiintynyt sankari.

⁶⁶Hän löi vihollisensa takaisin, tuotti heille ikuisen häpeän.

⁶⁷Hän hylkäsi Joosefin majan eikä valinnut Efraimin heimoa,

⁶⁸vaan valitsi Juudan heimon, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.

⁶⁹Hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen niin kuin maan, jonka oli perustanut ikiajoiksi.

⁷⁰Hän valitsi palvelijansa Daavidin, otti hänet lammastarhoista

⁷¹ja toi hänet imettävien lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa Jaakobia ja perintöosaansa Israelia.

⁷²Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin, johti heitä taitavalla kädellä.