Read Raamattu Kansalle, 2012 Sananlaskut 17 Bible Online

Sananlaskut 17 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Sananlaskut 17

¹Parempi kuiva leivänkannikka rauhassa kuin talo täynnä paistilihaa riidassa.

²Taitava palvelija hallitsee kelvotonta poikaa ja saa veljesten rinnalla osan perinnöstä.

³Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.

⁴Paha kuuntelee ilkeitä puheita, petollinen tarkkaa vahingollista kieltä.

⁵Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen Luojaansa, joka onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

⁶Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.

⁷Ei sovi houkalle suuret sanat, saati sitten jalosukuiselle valheen puhuminen.

⁸Lahjus on käyttäjänsä silmissä ihana kivi: kääntyypä hän minne tahansa, hän menestyy.

⁹Joka rikkomuksen peittää, se vaalii rakkautta, mutta joka asioita kaivelee, se joutuu eroon ystävästään.

¹⁰Nuhde tehoaa ymmärtäväiseen paremmin kuin sata lyöntiä tyhmään.

¹¹Vain kapinaa hankkii paha ihminen, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

¹²Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty pennut, mutta älköön tyhmä typeryydessään.

¹³Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.

¹⁴Kiistan aloittaminen on kuin päästäisi vedet valloilleen — luovu siitä, ennen kuin riita puhkeaa.

¹⁵Julistaa syyllinen syyttömäksi tai syytön syylliseksi, kumpikin on Herralle iljetys.

¹⁶Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen hänellä ei ole ymmärrystä.

¹⁷Ystävä rakastaa kaikkina aikoina, ja veli on syntynyt avuksi hädässä.

¹⁸Vailla ymmärrystä on mies, joka lyö kättä ja menee takuuseen toisen puolesta.

¹⁹Joka riitaa rakastaa, se rakastaa rikkomusta. Joka porttinsa korottaa, se etsii tuhoa.

²⁰Kieroilija ei löydä onnea, kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.

²¹Tyhmä on murheeksi siittäjälleen, houkan isä on iloa vailla.

²²Iloinen sydän on terveydeksi, mutta murtunut mieli kuivattaa luut.

²³Jumalaton ottaa lahjuksen povestaan vääristääkseen oikeuden tiet.

²⁴Ymmärtäväisen kasvoilla on viisaus, mutta tyhmän silmät harhailevat maailman rantaa.

²⁵Tyhmä poika on isälleen harmiksi ja synnyttäjälleen katkeraksi murheeksi.

²⁶Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan, kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.

²⁷Joka säästää sanojaan, on taitava, ja rauhallisella miehellä on ymmärrystä.

²⁸Typeräkin käy viisaasta, jos on vaiti; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.