Read Raamattu Kansalle, 2012 Sananlaskut 30 Bible Online

Sananlaskut 30 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Sananlaskut 30

¹Aagurin, Jaaken pojan, sanat ja lauselmat. Näin puhuu tämä mies: Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala. Olen väsyttänyt itseni, Jumala, minä näännyn.

²Olenhan järjetön mieheksi, ei minulla ole ihmisen ymmärrystä,

³enkä ole oppinut viisautta, niin että olisin tullut tuntemaan Pyhimmän.

⁴Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on käärinyt vedet viitan sisään? Kuka on asettanut kohdalleen kaikki maan ääret? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, sinähän sen tiedät?

⁵Jokainen Jumalan sana on puhdasta kultaa; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat.

⁶Älä lisää mitään hänen sanoihinsa, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet osoittautuisi valehtelijaksi.

⁷Kahta minä sinulta pyydän, älä niitä minulta koskaan kiellä kuolemaani saakka:

⁸Vilppi ja valhepuhe pidä minusta kaukana. Älä köyhyyttä minulle anna, älä rikkautta, anna minulle ravinnoksi määräosani leipää,

⁹ettei minusta kylläisenä tulisi kieltäjää ja etten sanoisi: ”Kuka on HERRA ?” tai etten köyhtyneenä varastaisi ja tulisi käyttäneeksi väärin Jumalani nimeä.

¹⁰Älä kieli palvelijasta hänen herralleen, ettei hän kiroaisi sinua ja ettet tulisi syylliseksi.

¹¹Voi sukupolvea, joka kiroaa isäänsä eikä siunaa äitiään,

¹²sukupolvea, joka on omissa silmissään puhdas, vaikka ei ole pesty saastastaan.

¹³Voi sitä sukupolvea — kuinka ylpeät ovatkaan sen silmät ja kuinka kopeasti se katsookaan —

¹⁴sukupolvea, joka tekee hampaansa miekoiksi ja leukaluunsa veitsiksi syödäkseen kurjat pois maasta ja köyhät ihmisten joukosta!

¹⁵Verenimijällä on kaksi tytärtä: ”Anna vielä! Anna vielä!” Kolme on, jotka eivät saa kyllikseen, neljä, jotka eivät sano: ”Jo riittää”:

¹⁶tuonela ja hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylliksi vettä, ja tuli, joka ei sano: ”Jo riittää.”

¹⁷Joka isäänsä pilkkaa ja pitää halpana totella äitiään, siltä korpit hakkaavat puron luona silmät puhki ja kotkan poikaset syövät ne.

¹⁸Kolme on minusta kovin ihmeellistä, ja neljä on, joita en käsitä:

¹⁹kotkan tie taivaalla, käärmeen tie kalliolla, laivan tie keskellä merta ja miehen tie nuoren naisen luo.

²⁰Niin myös avionrikkojanaisen tie: hän syö, pyyhkii suunsa ja sanoo: ”En ole pahaa tehnyt.”

²¹Kolmen alla järkkyy maa, neljän alla se ei voi kestää:

²²orjan alla, kun hän pääsee kuninkaaksi, houkan, kun hän saa kyllikseen leipää,

²³hyljityn naisen alla, kun hän saa miehen, ja palvelijattaren, kun hän syrjäyttää emäntänsä.

²⁴Neljä on maan vähäistä mutta silti erinomaisen viisasta.

²⁵Muurahaiset ovat voimaton kansa, mutta leipänsä ne kokoavat kesällä.

²⁶Tamaanit ovat heikko kansa, mutta asuntonsa ne tekevät kallioihin.

²⁷Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, mutta koko lauma lähtee liikkeelle osastoittain.

²⁸Sisiliskoon voi tarttua käsin, vaikka se asuu kuninkaiden linnoissa.

²⁹Kolmella on ylväs astunta, neljä kulkee komeasti:

³⁰leijona, sankari eläinten joukossa, joka ei väisty minkään tieltä,

³¹ylvästelevä kukko ja kauris sekä kuningas joukkonsa johdossa.

³²Jos kerskuit houkkamaisuudessasi tai harkiten, niin laske käsi suullesi.

³³Sillä maitoa vatkaamalla saa voita, nenää vääntämällä saa esiin verta ja kiukkua ärsyttämällä saa aikaan riidan.