Read Raamattu Kansalle, 2012 Saarnaajan kirja 5 Bible Online

Saarnaajan kirja 5 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Saarnaajan kirja 5

¹Älä avaa suutasi hätiköiden, älköön sydämesi kiirehtikö lausumaan sanoja Jumalan edessä, sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä. Olkoot siis sanasi harvat.

²Sillä työn paljous tuo unen, ja missä on paljon sanoja, siellä tyhmä on äänessä.

³Kun teet lupauksen Jumalalle, täytä se viivyttelemättä, sillä hän ei mielisty tyhmiin. Täytä siis, mitä lupaat.

⁴On parempi, ettet lupaa, kuin että lupaat etkä täytä.

⁵Älä anna suusi saattaa ruumistasi syylliseksi äläkä sano Jumalan sanansaattajan edessä: ”Se oli erehdys.” Miksi Jumalan pitäisi vihastua sinun puheeseesi ja turmella kättesi työt?

⁶Sillä paljot puheet ovat turhuutta niin kuin paljot unetkin. Mutta pelkää sinä Jumalaa.

⁷Jos näet, että maakunnassa sorretaan köyhää, poljetaan oikeutta ja vanhurskautta, älä sitä ihmettele. Ylhäistä valvoo ylhäisempi ja vielä ylhäisemmät heitä molempia.

⁸Viljellyn maan kannalta on kuitenkin kaikin tavoin hyödyksi, että maassa on kuningas.

⁹Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kyllikseen, eikä voittoa se, joka rakastaa rikkautta. Tämäkin on turhuutta.

¹⁰Varallisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin. Mitä muuta etua siitä on omistajalleen, kuin että hän näkee sen silmillään?

¹¹Työntekijän uni on makea, söipä hän vähän tai paljon, mutta rikkaan kylläisyys ei anna hänen nukkua.

¹²Raskaan onnettomuuden olen nähnyt auringon alla: rikkauden, joka on säilytetty onnettomuudeksi omistajalleen.

¹³Tuo rikkaus voi kadota onnettoman tapauksen vuoksi, ja jos hänelle on syntynyt poika, tämän käsiin ei jää mitään.

¹⁴Yhtä alastomana, kuin hän tuli äitinsä kohdusta, hänen on mentävä pois. Vaivannäkönsä hedelmistä hän ei voi viedä mitään täältä mukanaan.

¹⁵Tämäkin on raskas onnettomuus: hänen on mentävä, aivan niin kuin hän tuli. Mitä hyötyä hänellä on siitä, että on nähnyt vaivaa tuulen hyväksi?

¹⁶Kaikki päivänsäkin hän kuluttaa pimeydessä, ja paljon on hänellä surua, kärsimystä ja harmia.

¹⁷Katso, mitä olen huomannut: hyvää ja sopivaa on ihmisen syödä ja juoda ja nauttia hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, jolla hän vaivaa itseään auringon alla vähinä elämänsä päivinä, jotka Jumala on hänelle antanut. Se on hänen osansa.

¹⁸Sekin on Jumalan lahja, jos hän antaa jollekin ihmiselle rikkautta ja varallisuutta ja sallii tämän nauttia siitä, saada siitä osansa ja iloita vaivannäkönsä ohessa.

¹⁹Ihminen ei silloin tule paljon ajatelleeksi elämänsä päiviä, kun Jumala suostuu hänen sydämensä iloon.