Read Raamattu Kansalle, 2012 Jeremia 4 Bible Online

Jeremia 4 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Jeremia 4

¹”Jos sinä, Israel, käännyt, sanoo HERRA , palaa minun luokseni. Jos poistat iljetyksesi kasvojeni edestä etkä harhaile

²vaan vannot totuudessa, oikein ja vanhurskaasti: ’Niin totta kuin HERRA elää’, niin kansat siunaavat itsensä Herran nimessä ja kerskaavat hänestä.

³Sillä näin sanoo HERRA Juudan miehille ja Jerusalemille: Raivatkaa itsellenne uudispelto, älkää kylväkö orjantappuroiden sekaan.

⁴Ympärileikatkaa itsenne HERRALLE , poistakaa sydämenne esinahka, te Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat! Muutoin minun vihani syttyy kuin tuli teidän tekojenne pahuuden vuoksi. Se palaa, eikä kukaan voi sitä sammuttaa.”

⁵”Ilmoittakaa Juudassa, kuuluttakaa Jerusalemissa, puhaltakaa pasuunaan kautta maan, huutakaa täyttä kurkkua: ’Kokoontukaa, niin lähdemme linnoitettuihin kaupunkeihin.’

⁶Nostakaa lippu kohti Siionia, paetkaa pysähtymättä, sillä minä annan tulla pohjoisesta onnettomuuden ja suuren hävityksen.

⁷Leijona on noussut tiheiköstään, kansojen tuhooja on lähtenyt liikkeelle omasta paikastaan autioittamaan sinun maasi. Kaupunkisi hävitetään, ne jäävät asukkaita vaille.

⁸Vyöttäkää tämän vuoksi säkki yllenne, valittakaa ja parkukaa, sillä HERRAN vihan hehku ei ole väistynyt päältämme.

⁹”Sinä päivänä, sanoo Herra, katoaa niin kuninkaiden kuin ruhtinaidenkin rohkeus. Papit tyrmistyvät ja profeetat hämmästyvät.

¹⁰Mutta minä sanoin: ’Voi, Herra, HERRA ! Totisesti, sinä olet pahoin pettänyt tämän kansan ja Jerusalemin!’ Sinä sanoit: ’Teillä on oleva rauha!’, mutta nyt miekka koskee sieluun asti.”

¹¹Siihen aikaan sanotaan tälle kansalle ja Jerusalemille: ”Polttava tuuli tulee autiomaan kalliokukkuloilta minun kansaani, tytärtäni, kohti. Ei se sovi viljan viskaamiseen eikä puhdistamiseen.

¹²Se tuuli on liian tuima sellaiseen, se tulee minun tarkoituksiani varten. Nyt minä julistan heille tuomion.”

¹³Katso, hän nousee pilvien lailla, ja hänen vaununsa ovat kuin myrskytuuli, hänen hevosensa kotkia nopeammat. Voi meitä, me olemme tuhon omat!

¹⁴”Pese pahuus sydämestäsi, Jerusalem, että pelastuisit. Kuinka kauan viipyvät sisimmässäsi väärät ajatuksesi?

¹⁵Jo kuuluu Daanista sanansaattajan ääni, Efraimin vuorilta onnettomuuden julistus:

¹⁶Ilmoittakaa kansoille, kuuluttakaa Jerusalemille: ’Piirittäjät tulevat kaukaisesta maasta ja korottavat äänensä Juudan kaupunkeja vastaan.’

¹⁷Niin kuin pellon vartijat he ovat sen ympärillä, koska se niskoitteli minua vastaan, sanoo HERRA .

¹⁸Sinun vaelluksesi ja tekosi ovat tuottaneet sinulle tämän. Tämä on pahuutesi palkka. Se on sinulle katkeraa, se koskee sydämeesi asti.”

¹⁹Voi sisimpäni, sisimpäni! Minä vääntelehdin tuskasta. Voi sydämeni seinämiä. Sydämeni hakkaa, en voi vaieta, sillä sieluni on kuullut pasuunan äänen, sotahuudon.

²⁰Hävitystä on tapahtunut hävityksen perään, koko maa on tuhottu. Äkisti tuhoutui majani, hetkessä minun telttani.

²¹Kuinka kauan minun täytyy katsella sotalippuja, kuulla soofar-torven ääntä?

²²Minun kansani on typerä, minua he eivät tunne. He ovat typeriä lapsia, heillä ei ole ymmärrystä. He ovat viisaita tekemään pahaa, mutta hyvää he eivät osaa tehdä.

²³Minä katselin maata, ja se oli autio ja tyhjä, ja taivasta, eikä siellä ollut valoa.

²⁴Minä näin, kuinka vuoret järkkyivät ja kaikki kukkulat huojuivat.

²⁵Minä katselin, eikä näkynyt yhtään ihmistä, ja kaikki taivaan linnutkin olivat paenneet.

²⁶Minä näin, että hedelmällinen maa oli autiomaana ja kaikki sen kaupungit oli revitty maahan. Tämän oli tehnyt HERRA ja hänen vihansa hehku.

²⁷Sillä näin sanoo HERRA : ’Koko maa tulee autioksi, mutta kokonaan minä en sitä tuhoa.

²⁸Sen tähden maa murehtii ja taivas ylhäällä synkkenee, mutta minä olen puhunut, olen tehnyt päätöksen. Minä en kadu enkä peruuta sitä.’

²⁹Ratsu- ja jousimiesten huutoa pakenee koko kaupunki, sen asukkaat piiloutuvat tiheikköihin ja nousevat kallioille. Koko kaupunki on hylätty, eikä siinä asu ketään.

³⁰Ja sinä, hävitetty kaupunki, mitä teet, kun pukeudut purppuraan, koristaudut kultakoruilla ja suurennat silmäsi ihomaalilla? Turhaan sinä itseäsi kaunistat! Rakastajasi ovat hylänneet sinut, he tavoittelevat henkeäsi.

³¹Minä kuulen kuin synnyttäjän huutoa, kuin ensisynnyttäjän tuskanhuutoa. Se on tytär Siionin huutoa, kun hän levittää kätensä ja vaikeroi: ’Voi minua! Minun sieluni menehtyy murhamiesten käsiin!’”