Read Raamattu Kansalle, 2012 5. Mooseksen kirja 32 Bible Online

5. Mooseksen kirja 32 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

5. Mooseksen kirja 32

¹”Kuunnelkaa, taivaat, kun minä puhun, ja kuulkoon maa minun suuni sanat.

²Sateena pisaroikoon opetukseni, kasteena valukoon puheeni niin kuin pisarat ruohikolle, kuin sadekuurot nurmikolle,

³sillä minä julistan HERRAN nimeä. Ylistäkää meidän Jumalamme suuruutta!

⁴Hän on kallio, hänen tekonsa ovat täydelliset, kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on uskollinen Jumala, vääryyttä hänessä ei ole, hän on vanhurskas ja oikeamielinen.

⁵Kelvottomasti rikkoo häntä vastaan tuo nurja ja kiero sukupolvi. He eivät ole hänen lapsiaan vaan ovat häpeätahra.

⁶Näinkö sinä palkitset HERRAN , sinä houkkamainen ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun isäsi, joka loi sinut? Hän sinut teki ja valmisti.

⁷Muistele muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia. Kysy isältäsi, niin hän kertoo sen sinulle, vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat.

⁸Kun Korkein jakoi kansoille perinnöt, kun hän erotteli ihmiset, hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan.

⁹Sillä HERRAN kansa on hänen osuutensa, Jaakob on hänen perintöosansa.

¹⁰Herra löysi hänet autiomaasta, autiosta, ulvovasta erämaasta. Herra otti Jaakobin hoiviinsa ja opetti häntä, suojeli häntä kuin silmäteräänsä.

¹¹Niin kuin kotka houkuttelee pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, levittää siipensä, ottaa poikasensa ja kantaa niitä siivillään,

¹²niin HERRAKIN johdatti kansaansa, hän yksin; hänen kanssaan ei ollut vierasta jumalaa.

¹³Herra kuljetti sitä vaunuilla maan kukkuloiden yli, ja se sai syödä pellon antimia. Herra antoi sen imeä hunajaa kalliosta, öljyä kovasta kivestä.

¹⁴Se sai nauttia voita lehmistä, maitoa lampaista ja karitsojen rasvaa. Se sai syödä Baasanin pässejä ja vuohia ja vehnän parasta ydintä. Sinä sait juoda viiniä, rypäleen verta.

¹⁵Mutta Jesurun lihoi ja alkoi potkia, ja hänestä tuli lihava, paksu ja äksy. Hän hylkäsi Jumalan, joka oli tehnyt hänet, ja halveksi pelastuksensa kalliota.

¹⁶Hän herätti Jumalan kiivauden vierailla jumalillaan, vihoitti hänet iljetyksillään.

¹⁷He uhrasivat riivaajille, eivät Jumalalle. He uhrasivat jumalille, joita eivät tunteneet, uusille, äsken tulleille, joita teidän isänne eivät tunteneet .

¹⁸Sinä et välittänyt Kalliosta, joka sinut synnytti, unohdit Jumalan, joka antoi sinulle elämän.

¹⁹HERRA näki sen ja hylkäsi heidät, hänen poikansa ja tyttärensä vihastuttivat hänet.

²⁰Hän sanoi: ’Minä peitän heiltä kasvoni, tahdon nähdä, mikä heidän loppunsa on. He ovat nurja sukupolvi, lapsia vailla uskollisuutta.

²¹He ovat kiivastuttaneet minut jumalilla, jotka eivät ole jumalia, vihoittaneet minut turhuuksillaan. Niinpä minäkin kiivastutan heidät kansalla, joka ei ole kansa, vihoitan heidät houkkamaisella pakanakansalla.

²²Sillä minun vihani tuli on syttynyt, se leimuaa tuonelan syvyyksiin asti. Se ahmii maan satoineen ja polttaa vuorten perustukset.

²³Minä kasaan heidän päälleen onnettomuuksia, ammun heihin kaikki nuoleni,

²⁴näännyttävän nälän, polttavan kuumetaudin ja hävittävän ruton. Minä lähetän heidän kimppuunsa raatelevia petoja ja maassa matelevia myrkkykäärmeitä.

²⁵Ulkona surmaa miekka ja sisällä kauhu. Nuorukaiset ja neitsyet saavat surmansa, niin myös imeväiset ja harmaapäät.

²⁶Minä olisin tuhonnut heidät ja hävittänyt heidän muistonsa ihmisten mielestä,

²⁷ellen olisi varonut vihollisen pilkkaa ja sitä, että vastustajat sanovat vääristellen: ’Meidän kätemme oli voitokas, ei HERRA ole tehnyt mitään tästä kaikesta.’

²⁸Israel on neuvoton kansa, sillä ei ole ymmärrystä.

²⁹Jos he olisivat viisaita, he käsittäisivät tämän, he ymmärtäisivät, mikä on heidän tulevaisuutensa.

³⁰Kuinka yksi voisi ajaa takaa tuhatta, kuinka kaksi saisi pakenemaan kymmenentuhatta, ellei heidän kallionsa olisi heitä myynyt ja Herra luovuttanut heitä!

³¹Sillä heidän kallionsa ei ole niin kuin meidän kalliomme. Näin vihollisemmekin päättelevät.

³²Sodoman viiniköynnöksiä ovat heidän köynnöksensä, Gomorran pengermiltä ne ovat peräisin. Heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä, heidän rypäleterttunsa ovat karvaita.

³³Lohikäärmeitten myrkkyä on heidän viininsä, kyykäärmeitten kauheaa myrkkyä.

³⁴Eikö tämä kaikki ole minulla tallessa, sinetöitynä varastoissani?

³⁵Minun ovat kosto ja palkanmaksu. Ne odottavat aikaa, jolloin heidän jalkansa horjuvat. Heidän onnettomuutensa päivä on lähellä, heidän määräaikansa tulee rientäen.

³⁶HERRAhankkii oikeuden kansalleen ja säälii palvelijoitaan. Hän näkee, että heidän voimansa on ehtynyt ja kaikki on tyystin lopussa.

³⁷Hän sanoo: ’Missä ovat heidän jumalansa, missä kallio, johon he turvasivat?

³⁸Missä ovat nyt ne, jotka söivät heidän teurasuhriensa rasvan ja joivat heidän juomauhriensa viinin? Nouskoot ne auttamaan teitä, olkoot ne kätköpaikkana teille.

³⁹Nähkää nyt, että minä, minä se olen, eikä minun rinnallani ole yhtään jumalaa. Minä surmaan ja herätän eloon, minä lyön ja minä parannan, eikä ole ketään, joka pelastaa minun käsistäni.

⁴⁰Minä kohotan käteni taivasta kohti ja sanon: Niin totta kuin minä elän iankaikkisesti,

⁴¹minä teroitan salamoivan miekkani ja käteni ryhtyy toteuttamaan tuomiota. Minä kostan vastustajilleni, maksan vihamiehilleni,

⁴²minun miekkani syö lihaa. Minä annan nuolteni juopua verestä, kaatuneiden ja vangittujen verestä, vihollisten pitkätukkaisista päistä.’

⁴³Riemuitkaa, kansat, hänen kansansa vuoksi, sillä hän kostaa palvelijoittensa veren. Hän antaa koston kohdata vastustajiaan ja toimittaa sovituksen maalleen ja kansalleen.”

⁴⁴Mooses lausui Joosuan, Nuunin pojan, kanssa kaikki tämän laulun sanat kansan kuullen.

⁴⁵Kun Mooses oli puhunut kaikki nämä sanat koko Israelille,

⁴⁶hän sanoi heille: ”Painakaa sydämiinne kaikki ne sanat, joilla minä tänä päivänä todistan teitä vastaan, niin että voitte käskeä lapsianne noudattamaan kaikkia tämän opetuksen sanoja ja tekemään niiden mukaan.

⁴⁷Ne eivät ole teille turhia sanoja, vaan niissä on teidän elämänne. Näiden sanojen varassa te elätte kauan siinä maassa, jota menette ottamaan omaksenne Jordanin tuolta puolen.”

⁴⁸HERRApuhui Moosekselle sinä samana päivänä ja sanoi:

⁴⁹”Nouse tuonne Abarimin vuoristoon Nebonvuorelle, joka on Mooabin maassa vastapäätä Jerikoa, ja katsele Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisten omaisuudeksi.

⁵⁰Sinä kuolet vuorella, jolle nouset, ja sinut otetaan heimosi luo, niin kuin veljesi Aaron, joka kuoli Hoorinvuorella ja joka otettiin heimonsa luo,

⁵¹koska te olitte uskottomia minua kohtaan israelilaisten keskellä Meriban veden luona Kaadeksessa Tsiinin autiomaassa, kun ette pitäneet minua pyhänä israelilaisten keskellä.

⁵²Sinä saat katsella tuota maata, joka on Jordanin toisella puolella, mutta et pääse sinne, maahan, jonka minä annan israelilaisille.”