Read Raamattu Kansalle, 2012 Johannes 8 Bible Online

Johannes 8 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Johannes 8

¹7:53. [Kukin heistä lähti kotiinsa, mutta Jeesus meni Öljymäelle.

²Varhain aamulla hän saapui taas temppeliin. Kaikki ihmiset tulivat hänen luokseen, ja hän istuutui ja opetti heitä.

³Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luokseen aviorikoksesta tavatun naisen. He asettivat hänet väkijoukon keskelle

⁴ja sanoivat: ”Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä.

⁵Mooses on laissa antanut meille käskyn kivittää tuollaiset. Mitä sinä sanot?”

⁶Näin he sanoivat pannakseen Jeesuksen koetukselle ja päästäkseen syyttämään häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan.

⁷Kun he toistamiseen kysyivät häneltä, hän suoristautui ja sanoi heille: ”Joka teistä on synnitön, se heittäköön ensimmäisenä häntä kivellä.”

⁸Taas hän kumartui ja kirjoitti maahan.

⁹Kuultuaan Jeesuksen sanat he lähtivät pois toinen toisensa jälkeen, vanhimmista alkaen. Jäljelle jäi ainoastaan Jeesus ja nainen, joka oli hänen edessään.

¹⁰Jeesus suoristautui ja kysyi: ”Nainen, missä ovat syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?”

¹¹Hän vastasi: ”Herra, ei kukaan.” Niin Jeesus sanoi hänelle: ”En minäkään sinua tuomitse. Mene, äläkä enää tee syntiä.” ]

¹²Jeesus puhui taas heille ja sanoi: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeydessä, vaan hänellä on elämän valo.”

¹³Niin fariseukset sanoivat hänelle: ”Sinä todistat itse itsestäsi. Sinun todistuksesi ei ole pätevä.”

¹⁴Jeesus vastasi: ”Vaikka todistankin itsestäni, minun todistukseni on pätevä, sillä minä tiedän, mistä olen tullut ja minne olen menossa. Mutta te ette tiedä, mistä minä tulen ja minne menen.

¹⁵Te tuomitsette lihan mukaan, minä en tuomitse ketään.

¹⁶Ja jos minä tuomitsenkin, minun tuomioni on oikea, sillä minä en ole yksin, vaan kanssani on Isä, joka on minut lähettänyt.

¹⁷Onhan teidän laissannekin kirjoitettu, että kahden ihmisen todistus on pätevä.

¹⁸Minä olen se, joka todistan itsestäni, ja minusta todistaa Isä, joka on minut lähettänyt.”

¹⁹Silloin he kysyivät häneltä: ”Missä sinun isäsi on?” Jeesus vastasi: ”Te ette tunne minua ettekä minun Isääni. Jos te tuntisitte minut, tuntisitte myös Isäni.”

²⁰Nämä sanat Jeesus puhui uhriarkun ääressä opettaessaan temppelissä, eikä kukaan ottanut häntä kiinni, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.

²¹Jeesus sanoi vielä heille: ”Minä menen pois, ja te etsitte minua ja kuolette syntiinne. Minne minä menen, sinne te ette voi tulla.”

²²Silloin juutalaiset sanoivat: ”Ei kai hän aio tappaa itseään, kun hän sanoo: ’Minne minä menen, sinne te ette voi tulla’?”

²³Hän sanoi heille: ”Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä. Te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.

²⁴Sen tähden minä sanon teille, että te kuolette synteihinne. Sillä jos ette usko, että minä olen se, joka olen, te kuolette synteihinne.”

²⁵Niin he kysyivät häneltä: ”Kuka sinä olet?” Jeesus vastasi: ”Juuri se, mistä nytkin teille puhun.

²⁶Paljon on minulla teistä sanottavaa ja teissä tuomittavaa. Mutta hän, joka on lähettänyt minut, on luotettava, ja minkä minä olen kuullut häneltä, sen minä puhun maailmalle.”

²⁷He eivät ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä.

²⁸Niin Jeesus sanoi heille: ”Kun olette korottaneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se ja etten omasta aloitteestani tee mitään vaan puhun sen, minkä Isäni on minulle opettanut.

²⁹Hän, joka on minut lähettänyt, on minun kanssani. Hän ei ole jättänyt minua yksin, koska minä teen aina sitä, mikä on hänelle mieluista.”

³⁰Kun hän puhui tämän, monet uskoivat häneen.

³¹Sitten Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: ”Jos te pysytte minun sanassani, te todella olette minun opetuslapsiani

³²ja tulette tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.”

³³He vastasivat hänelle: ”Me olemme Abrahamin siementä emmekä ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka sinä sitten voit sanoa: ’Teistä tulee vapaita’?”

³⁴Jeesus vastasi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.

³⁵Orja ei pysy talossa iäti, mutta poika pysyy.

³⁶Jos siis Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.

³⁷Minä tiedän, että te olette Abrahamin siementä. Mutta te haluatte tappaa minut, koska minun sanani ei saa teissä sijaa.

³⁸Minä puhun, mitä olen Isäni luona nähnyt. Niin tekin teette, mitä olette omalta isältänne kuulleet.”

³⁹He vastasivat Jeesukselle: ”Abraham on meidän isämme.” Jeesus sanoi heille: ”Jos te olisitte Abrahamin lapsia, te tekisitte Abrahamin tekoja.

⁴⁰Nyt te kuitenkin haluatte tappaa minut, miehen, joka on puhunut teille totuuden, sen, minkä on Jumalalta kuullut. Niin ei Abraham tehnyt.

⁴¹Te teette isänne tekoja.”He sanoivat hänelle: ”Me emme ole haureudesta syntyneitä, meillä on yksi Isä: Jumala.”

⁴²Jeesus sanoi heille: ”Jos Jumala olisi teidän Isänne, te rakastaisitte minua, sillä Jumalasta minä olen lähtenyt ja tänne tullut. En minä ole tullut omasta aloitteestani, vaan hän on minut lähettänyt.

⁴³Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuulla minun sanaani.

⁴⁴Te olette isästä Paholaisesta, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, eikä hän pysy totuudessa, koska hänessä ei ole totuutta. Kun hän valehtelee, hän puhuu omiaan, sillä hän on valehtelija ja valheen isä.

⁴⁵Mutta koska minä puhun totta, te ette usko minua.

⁴⁶Kuka teistä voi osoittaa minut syylliseksi syntiin? Jos minä puhun totta, miksi ette usko minua?

⁴⁷Se, joka on Jumalasta, kuulee Jumalan sanat. Te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.”

⁴⁸Niin juutalaiset vastasivat Jeesukselle: ”Emmekö ole oikeassa, kun sanomme, että sinä olet samarialainen ja että sinussa on riivaaja?”

⁴⁹Jeesus vastasi: ”Ei minussa ole riivaajaa, vaan minä kunnioitan Isääni, mutta te häpäisette minua.

⁵⁰En minä etsi omaa kunniaani. On yksi, joka etsii ja tuomitsee.

⁵¹Totisesti, totisesti minä sanon teille: jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä näe kuolemaa.”

⁵²Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Nyt me ymmärrämme, että sinussa on riivaaja. Abraham on kuollut, samoin profeetat, ja sinä sanot: ’Jos joku pitää minun sanani, hän ei ikinä maista kuolemaa.’

⁵³Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Abraham, joka on kuollut? Myös profeetat ovat kuolleet. Keneksi sinä itsesi teet?”

⁵⁴Jeesus vastasi: ”Jos minä ottaisin itselleni kunnian, minun kunniani ei olisi minkään arvoista. Minun Isäni antaa minulle kunnian. Hän on se, josta te sanotte: ’Hän on meidän Jumalamme.’

⁵⁵Kuitenkaan te ette tunne häntä, mutta minä tunnen hänet. Jos sanoisin, etten tunne häntä, olisin valehtelija kuten tekin. Mutta minä tunnen hänet ja pidän hänen sanansa.

⁵⁶Abraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän saisi nähdä minun päiväni. Hän näki sen ja iloitsi.”

⁵⁷Niin juutalaiset sanoivat hänelle: ”Et ole vielä viidenkymmenen vuoden ikäinen ja olet nähnyt Abrahamin!”

⁵⁸Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennen kuin Abraham syntyi, minä olen ollut.”

⁵⁹Silloin he poimivat kiviä heittääkseen häntä niillä. Mutta Jeesus kätkeytyi ja lähti temppelistä.