Read Raamattu Kansalle, 2012 Tuomarien kirja 9 Bible Online

Tuomarien kirja 9 - Raamattu Kansalle, 2012 bible

Tuomarien kirja 9

¹Abimelek, Jerubbaalin poika, meni Sikemiin enojensa luo ja sanoi heille sekä äitinsä isän koko suvulle:

²”Puhukaa kaikille Sikemin johtomiehille näin: ’Kumpi teistä on parempi, sekö että teitä hallitsee seitsemänkymmentä miestä, kaikki Jerubbaalin pojat, vai se että teitä hallitsee yksi mies?’ Ja muistakaa, että minä olen teidän luutanne ja lihaanne.”

³Abimelekin enot puhuivat kaikille Sikemin johtomiehille hänen puolestaan kaiken tämän, ja näiden sydän taipui Abimelekin puolelle. He näet sanoivat: ”Hän on meidän veljemme.”

⁴He antoivat Abimelekille Baal-Beritin temppelistä seitsemänkymmentä hopeasekeliä. Niillä hän palkkasi tyhjäntoimittajia ja häikäilemättömiä miehiä, ja nämä seurasivat häntä.

⁵Sitten hän lähti isänsä taloon Ofraan ja surmasi yhden ja saman kiven päällä veljensä, seitsemänkymmentä Jerubbaalin poikaa. Jerubbaalin nuorin poika Jootam jäi kuitenkin henkiin, sillä hän oli piiloutunut.

⁶Sitten kaikki Sikemin johtomiehet ja koko Beet-Millon väki kokoontuivat, menivät Sikemissä olevan muistomerkkitammen luo ja tekivät Abimelekista kuninkaan.

⁷Kun Jootamille kerrottiin tästä, hän meni Garissimin vuoren laelle, asettui seisomaan ja huusi heille kovalla äänellä: ”Kuulkaa minua, te Sikemin johtomiehet, niin Jumala kuulee teitä.

⁸Kerran puut lähtivät voitelemaan itselleen kuningasta ja sanoivat öljypuulle: ’Ole sinä meidän kuninkaamme.’

⁹Mutta öljypuu sanoi niille: ’Lakkaisinko antamasta öljyäni, josta jumalat ja ihmiset minua ylistävät ja menisin huojumaan muiden puiden yläpuolelle?’

¹⁰Sitten puut sanoivat viikunapuulle: ’Tule sinä kuninkaaksemme.’

¹¹Mutta viikunapuu sanoi niille: ’Lakkaisinko antamasta makeuttani ja hyvää satoani ja menisin huojumaan muiden puiden yläpuolelle?’

¹²Sitten puut sanoivat viiniköynnökselle: ’Tule sinä meidän kuninkaaksemme.’

¹³Mutta viiniköynnös sanoi niille: ’Lakkaisinko antamasta viiniäni, joka saa jumalat ja ihmiset iloisiksi, ja menisin huojumaan muiden puiden yläpuolelle?’

¹⁴Silloin kaikki puut sanoivat orjantappuralle: ’Tule sinä kuninkaaksemme.’

¹⁵Orjantappura sanoi puille: ’Jos te todella voitelette minut kuninkaaksenne, on teidän tultava suojaan minun varjooni. Ellette tule, lähtee orjantappurasta tuli ja polttaa Libanonin setrit.’

¹⁶Oletteko te nyt menetelleet rehellisesti ja nuhteettomasti tehdessänne Abimelekista kuninkaan? Oletteko kohdelleet hyvin Jerubbaalia ja hänen perhettään ja palkinneet hänet sen mukaan, mitä hän on tehnyt?

¹⁷Sotihan minun isäni teidän puolestanne, pani henkensä alttiiksi ja pelasti teidät Midianin käsistä.

¹⁸Te sen sijaan olette tänä päivänä nousseet minun isäni perhettä vastaan ja surmanneet yhden ja saman kiven päällä hänen poikansa, seitsemänkymmentä miestä, ja tehneet Abimelekista, isäni orjattaren pojasta, Sikemin miesten kuninkaan, koska hän on teidän veljenne.

¹⁹Jos te siis olette tänä päivänä kohdelleet rehellisesti ja vilpittömästi Jerubbaalia ja hänen perhettään, niin iloitkaa Abimelekista, ja iloitkoon myös hän teistä.

²⁰Mutta jos ette ole tehneet oikein, lähtee Abimelekista tuli ja kuluttaa Sikemin johtomiehet sekä Beet-Millon. Samoin lähtee tuli Sikemin johtomiehistä ja Beet-Millosta ja kuluttaa Abimelekin.”

²¹Sitten Jootam lähti kiireesti ja pakeni Beeriin. Hän asettui sinne asumaan veljensä Abimelekin tähden.

²²Kun Abimelek oli hallinnut Israelia kolme vuotta,

²³Jumala lähetti pahan hengen Abimelekin ja Sikemin miesten väliin, ja Sikemin johtomiehet pettivät Abimelekia.

²⁴Tämä tapahtui, jotta Jerubbaalin seitsemällekymmenelle pojalle tehty väkivalta tulisi kostetuksi, ja heidän verensä tulisi heidän veljensä Abimelekin päälle, joka oli surmannut heidät, ja Sikemin johtomiesten päälle, jotka olivat rohkaisseet häntä surmaamaan veljensä.

²⁵Sikemin johtomiehet asettivat Abimelekin kiusaksi miehiä väijymään vuorten harjanteille, ja nämä ryöstivät jokaisen, joka kulki tiellä heidän ohitseen. Tästä kerrottiin Abimelekille.

²⁶Sitten Gaal, Ebedin poika, tuli veljineen Sikemiin ja hän saavutti Sikemin johtomiesten luottamuksen.

²⁷He lähtivät ulos viinitarhoilleen ja korjasivat niiden sadon, polkivat rypäleet ja pitivät ilojuhlia. Sitten he menivät jumaliensa temppeliin, söivät ja joivat ja kirosivat Abimelekia.

²⁸Gaal, Ebedin poika, sanoi: ”Kuka on Abimelek, että me häntä palvelisimme, ja kuka on Sikem? Eikö Abimelek ole Jerubbaalin poika ja Sebul hänen käskyläisensä? Palvelkaa Sikemin isän Hamorin miehiä. Miksi me palvelisimme Abimelekia?

²⁹Olisipa minulla tämä kansa vallassani, niin minä toimittaisin Abimelekin pois ja sanoisin hänelle: ’Hanki itsellesi lisää sotajoukkoa ja tule tänne!’”

³⁰Kun kaupungin päällikkö Sebul kuuli Gaalin, Ebedin pojan, sanat, hän vihastui.

³¹Hän lähetti salaa sanansaattajia Abimelekin luo sanomaan: ”Tiedätkö, että Gaal, Ebedin poika, ja hänen veljensä ovat tulleet Sikemiin, ja nyt he painostavat kaupunkia sinua vastaan.

³²Nouse siis yöllä, sinä ja väki, joka on kanssasi, ja asetu kedolle väijyksiin.

³³Hyökkää varhain aamulla, auringon noustessa, kaupungin kimppuun. Varmasti Gaal lähtee joukkoineen sinua vastaan. Tee hänelle silloin, mitä kykenet.”

³⁴Niin Abimelek ja kaikki hänen kanssaan oleva väki nousivat yöllä ja asettuivat väijyksiin Sikemiä vastaan neljänä joukkona.

³⁵Gaal, Ebedin poika, tuli ulos ja asettui kaupungin portille. Silloin Abimelek ja hänen kanssaan oleva väki nousivat väijyksistä.

³⁶Gaal näki väen ja sanoi Sebulille: ”Katso, vuorten harjanteilta laskeutuu väkeä.” Mutta Sebul vastasi hänelle: ”Vuorten varjot näyttävät sinusta miehiltä.”

³⁷Gaal sanoi taas: ”Katso! Maan navalta laskeutuu väkeä, ja toinen joukko tulee Tietäjäntammelta päin.”

³⁸Silloin Sebul sanoi hänelle: ”Missä on nyt sinun suuri suusi, joka sanoi: ’Mikä on Abimelek, että me häntä palvelisimme?’ Eikö tämä ole sitä väkeä, jota olet halveksinut. Mene nyt ja taistele sitä vastaan.”

³⁹Niin Gaal lähti Sikemin miesten edellä ja taisteli Abimelekia vastaan.

⁴⁰Mutta Abimelek ajoi Gaalia takaa, ja tämä pakeni häntä. Monet kaatuivat surmattuina, ennen kuin ennättivät portille asti.

⁴¹Sitten Abimelek asettui asumaan Arumaan, ja Sebul karkotti Gaalin ja hänen veljensä pois Sikemistä.

⁴²Seuraavana päivänä kansa oli lähdössä ulos pelloille. Kun siitä kerrottiin Abimelekille,

⁴³hän otti väkensä, jakoi sen kolmeen joukkoon ja asettui pellolle väijyksiin. Kun hän näki kansan lähtevän kaupungista, hän hyökkäsi heidän kimppuunsa ja surmasi heidät.

⁴⁴Abimelek ja hänen kanssaan olevat joukot ryntäsivät esiin ja seisahtuivat kaupungin portille. Toiset kaksi joukkoa hyökkäsivät kaikkien niiden kimppuun, jotka olivat pelloilla, ja löivät heidät.

⁴⁵Abimelek taisteli kaupunkia vastaan koko sen päivän, valloitti kaupungin ja surmasi siellä olevan kansan. Kaupungin hän hajotti maan tasalle ja kylvi sen paikalle suolaa.

⁴⁶Kun kaikki Sikemin tornin johtomiehet saivat kuulla siitä, he menivät Eel-Beritin temppelin holviin.

⁴⁷Mutta kun Abimelekille kerrottiin, että kaikki Sikemin tornin johtomiehet olivat kokoontuneet,

⁴⁸Abimelek nousi kaiken väkensä kanssa Salmonin vuorelle. Abimelek otti kirveen käteensä ja löi poikki puunoksan, nosti sen olalleen ja sanoi mukanaan olevalle väelle: ”Näittekö, mitä minä tein? Tehkää tekin kiireesti samalla tavalla.”

⁴⁹Niin jokainen mies katkaisi oksan. Sitten he seurasivat Abimelekia, panivat oksat holvin päälle ja sytyttivät holvin palamaan. Niin kuolivat myös kaikki Sikemin tornin asukkaat, noin tuhat miestä ja naista.

⁵⁰Sitten Abimelek meni Teebesiin, leiriytyi Teebesiä vastapäätä ja valloitti sen.

⁵¹Mutta kaupungin keskellä oli luja torni, ja kaikki miehet ja naiset sekä kaikki kaupungin johtomiehet pakenivat sinne. He sulkivat oven jälkeensä ja nousivat tornin katolle.

⁵²Abimelek tuli tornin luo ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan. Mutta kun hän meni tornin ovelle polttaakseen sen tulella,

⁵³eräs nainen heitti jauhinkiven Abimelekin päähän ja murskasi hänen kallonsa.

⁵⁴Abimelek huusi heti palvelijalle, aseenkantajalleen, ja sanoi hänelle: ”Vedä esiin miekkasi ja surmaa minut, ettei minusta sanottaisi: ’Nainen tappoi hänet.’” Silloin hänen palvelijansa lävisti hänet ja hän kuoli.

⁵⁵Kun Israelin miehet näkivät, että Abimelek oli kuollut, he menivät kukin kotiinsa.

⁵⁶Näin Jumala maksoi Abimelekille takaisin sen pahan, minkä tämä oli tehnyt isäänsä kohtaan surmatessaan seitsemänkymmentä veljeään.

⁵⁷Myös kaiken Sikemin miesten tekemän pahan Jumala antoi kohdata heitä itseään. Näin Jootamin, Jerubbaalin pojan, kirous tuli heidän päälleen.