Read Raamattu, 1776 Jobin kirja 17 Bible Online

Jobin kirja 17 - Raamattu, 1776 bible

Jobin kirja 17

¹Minun henkeni on heikko, minun päiväni ovat lyhetyt, ja hauta on käsissä.

²En minä ketäkään pettänyt, ja kuitenkin minun silmäni täytyy olla murheessa.

³Nyt siis taivuta sinus, ja ole itse minun takaukseni! kukas muu olis, joka minua takais?

⁴Ymmärryksen olet sinä heidän sydämistänsä kätkenyt, sentähden et sinä korota heitä.

⁵Hän kerskaa ystävillensä saaliistansa, mutta hänen lastensa silmät pitää vaipuman.

⁶Hän on minun pannut sananlaskuksi kansain sekaan, ja ääniksi heidän keskellensä.

⁷Minun silmäni ovat pimenneet minun suruni tähden, ja kaikki minun jäseneni ovat niinkuin varjo.

⁸Tästä hurskaat hämmästyvät, ja viattomat asettavat heitänsä ulkokullatuita vastaan.

⁹Hurskas pysyy tielIänsä: ja jolla on puhtaat kädet, se pysyy vahvana.

¹⁰Kääntäkäät siis teitänne kaikki ja tulkaat nyt: en minä kuitenkaan löydä yhtään taitavaa teidän seassanne.

¹¹Minun päiväni ovat kuluneet: minun aivoitukseni ovat hajoitetut, jotka minun sydämessäni olivat,

¹²Ja ovat yöstä päivän, ja valkeuden pimeydestä tehneet.

¹³Ja ehkä minä kauvan odottaisin, niin on kuitenkin hauta minun huoneeni, ja minä olen vuoteeni pimeydessä tehnyt.

¹⁴Mätänemisen minä kutsuin isäkseni, ja madot äidikseni ja sisarekseni.

¹⁵Kussa on nyt minun odottamiseni? ja kuka ottaa minun toivostani vaarin?

¹⁶Hautaan se menee, ja makaa minun kanssani mullassa.