Read Raamattu, 1776 Jobin kirja 7 Bible Online

Jobin kirja 7 - Raamattu, 1776 bible

Jobin kirja 7

¹Eikö ihminen aina pidä oleman sodassa maan päällä; ja hänen päivänsä ovat niinkuin orjan päivät?

²Niinkuin palvelia halajaa varjoa, ja orja työnsä loppua,

³Niin olen minä minulleni saanut turhat kuukaudet, ja minulla on monta murheellista yötä ollut.

⁴Kuin minä levätä panin, sanoin minä: Koskahan minä nousen? ja sitte lueskelen, koska ehtoo tullee: minä olen ravittu kävellyksistä hamaan pimeyteen asti.

⁵Minun lihani on puetettu madoilla ja maan tomulla; minun nahkani on ahvettunut ja hyljätyksi tullut.

⁶Minun päiväni ovat lentäneet nopiammasti pois kuin syöstävä ja kuluneet ilman viivytystä.

⁷Muista, että minun elämäni on tuuli, ja minun silmäni ei palaja hyvää näkemään.

⁸Ja ei yksikään silmä, joka minun nyt näkee, pidä minua enempi näkemän. Sinun silmäs katsokoon minua, sitte minä hukun.

⁹Pilvi raukee ja menee pois: niin myös se, joka menee alas hautaan, ei nouse jälleen,

¹⁰Eikä palaja jälleen huoneesensa, ei myös hänen siansa häntä enää tunne.

¹¹Sentähden en minä estä suutani; minä puhun henkeni ahtaudessa, ja juttelen sieluni murheessa.

¹²Olenko minä meri eli valaskala, että sinä minun niin kätket?

¹³Kuin minä ajattelin: minun vuoteeni lohduttaa minun, ja minun kehtoni saattaa minulle levon, koska minä itselleni puhun;

¹⁴Niin sinä peljätät minua unilla, ja kauhistat minua näyillä,

¹⁵Että minun sieluni sois itsensä hirtetyksi, ja minun luuni kuolleiksi.

¹⁶Minä kauhistun, enkä pyydä silleen elää: lakkaa minusta, sillä minun päiväni ovat turhat.

¹⁷Mikä on ihminen,ettäs hänen suurena pidät, ja panet hänen sydämees?

¹⁸Sinä etsit häntä joka päivä, ja koettelet häntä aina.

¹⁹Miksi et minusta luovu, ja päästä minua, siihen asti että minä sylkeni nielisin?

²⁰Minä olen syntiä tehnyt; mitä minun pitää sinulle tekemän, o sinä ihmisten vartia? miksis minun teit sinulles loukkaukseksi ja itselleni kuormaksi?

²¹Ja miksi et minun pahaa tekoani anna anteeksi ja ota pois minun vääryyttäni? Sillä nyt pitää minun makaaman mullassa: ja jos minua aamulla etsit, niin en minä enää ole.