Read Raamattu, 1776 Psalmien kirja 107 Bible Online

Psalmien kirja 107 - Raamattu, 1776 bible

Psalmien kirja 107

¹Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

²Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,

³Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,

⁴Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,

⁵Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.

⁶Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,

⁷Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.

⁸Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

⁹Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.

¹⁰Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:

¹¹Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;

¹²Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.

¹³Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,

¹⁴Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.

¹⁵Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

¹⁶Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.

¹⁷Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,

¹⁸Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.

¹⁹Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

²⁰Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.

²¹Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,

²²Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.

²³Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,

²⁴He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.

²⁵Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,

²⁶Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,

²⁷Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;

²⁸Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

²⁹Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.

³⁰Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.

³¹Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.

³²Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,

³³Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

³⁴Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.

³⁵Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,

³⁶Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,

³⁷Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.

³⁸Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;

³⁹Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,

⁴⁰Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.

⁴¹Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.

⁴²Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.

⁴³Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.