Read Raamattu, 1776 Psalmien kirja 71 Bible Online

Psalmien kirja 71 - Raamattu, 1776 bible

Psalmien kirja 71

¹Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.

²Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.

³Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.

⁴Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.

⁵Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.

⁶Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.

⁷Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.

⁸Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.

⁹Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.

¹⁰Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,

¹¹Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.

¹²Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.

¹³Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.

¹⁴Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.

¹⁵Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.

¹⁶Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.

¹⁷Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.

¹⁸Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.

¹⁹Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?

²⁰Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.

²¹Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.

²²Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.

²³Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.

²⁴Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.