Read Raamattu, 1776 Sananlaskujen kirja 1 Bible Online

Sananlaskujen kirja 1 - Raamattu, 1776 bible

Sananlaskujen kirja 1

¹Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut;

²Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,

³Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;

⁴Että tyhmät viisaaksi tulisivat ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.

⁵Joka viisas on, se kuulkaan, että jän viisaammaksi tulis; ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,

⁶Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.

⁷Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.

⁸Poikani kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!

⁹Sillä se on sinun sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.

¹⁰Poikani! jos pahanjuoniset sinua sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.

¹¹Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;

¹²Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme;

¹³Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;

¹⁴Koettele meidän kanssamme : meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:

¹⁵Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.

¹⁶Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.

¹⁷Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.

¹⁸Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.

¹⁹Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.

²⁰Viisaus ulkona valittaa, ja kadulla äänensä ilmoittaa.

²¹Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:

²²Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?

²³Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;

²⁴Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,

²⁵Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;

²⁶Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,

²⁷Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.

²⁸Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.

²⁹Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,

³⁰Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;

³¹Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.

³²Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.

³³Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.