Read Raamattu, 1776 Sananlaskujen kirja 27 Bible Online

Sananlaskujen kirja 27 - Raamattu, 1776 bible

Sananlaskujen kirja 27

¹Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu.

²Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes.

³Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat.

⁴Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan?

⁵Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.

⁶Hyvänsuovan haavat ovat paremmet kuin petolliset Vainoojain suunantamiset.

⁷Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat.

⁸Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää.

⁹Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen.

¹⁰Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on.

¹¹Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa.

¹²Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon.

¹³Ota hänen vaattensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä.

¹⁴Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi.

¹⁵Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan.

¹⁶Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä.

¹⁷Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä.

¹⁸Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan.

¹⁹Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan.

²⁰Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät.

²¹Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä.

²²Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niinkuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane.

²³Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas;

²⁴Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun.

²⁵Ruoho käy ylös ja kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan.

²⁶Lampaat vaatettavat sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron.

²⁷Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi settä huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi.