Read Raamattu, 1776 Evankeliumi Johanneksen mukaan 10 Bible Online

Evankeliumi Johanneksen mukaan 10 - Raamattu, 1776 bible

Evankeliumi Johanneksen mukaan 10

¹Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.

²Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:

³Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.

⁴Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.

⁵Mutta ei he muukalaita seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.

⁶Tämän tapauksen sanoi Jesus heille; mutta ei he niitä ymmärtäneet, mitä hän heille sanoi.

⁷Niin Jesus sanoi taas heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: minä olen lammasten ovi.

⁸Kaikki, jotka minun edelläni ovat tulleet, ovat varkaat ja ryövärit: vaan ei lampaat kuulleet heitä.

⁹Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, se tulee autuaaksi, ja menee sisälle ja ulos, ja löytää laitumen.

¹⁰Ei varas tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja kadottamaan: minä tulin, että heillä pitää elämä oleman ja yltäkyllä oleman.

¹¹Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

¹²Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.

¹³Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.

¹⁴Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,

¹⁵Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.

¹⁶Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.

¹⁷Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.

¹⁸Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.

¹⁹Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.

²⁰Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?

²¹Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?

²²Ja Jerusalemissa oli kirkkomessu, ja talvi oli,

²³Ja Jesus käveli templissä Salomon esihuoneessa.

²⁴Niin Juudalaiset piirittivät hänen ja sanoivat hänelle: kuinka kauvan sinä meitä pidät ylös? Jos olet Kristus, niin sano meille selkiästi.

²⁵Jesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.

²⁶Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, miinkuin minä teille sanoin.

²⁷Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:

²⁸Ja minä annan heille ijankaikkisen elämän, ja ei heidän pidä hukkuman ijankaikkisesti, eikä pidä yhdenkään repäisemän heitä minun kädestäni.

²⁹Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.

³⁰Minä ja Isä olemme yhtä.

³¹Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.

³²Jesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?

³³Juudalaiset vastasivat häntä, sanoen: emme sinua hyvän työn tähden kivitä, vaan pilkan tähden, ja että sinä, joka ihminen olet, teet itses Jumalaksi.

³⁴Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat?

³⁵Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa:

³⁶Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.

³⁷Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.

³⁸Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.

³⁹Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi heidän käsistänsä,

⁴⁰Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.

⁴¹Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.

⁴²Ja monta uskoi sillä hänen päällensä.