Read Se Wsi Testamentti 1548 sanasta sanaan Matteus 13 Bible Online

Matteus 13 - Se Wsi Testamentti 1548 sanasta sanaan bible

Matteus 13

¹SIne peiue'/ wlgoskeui Iesus honesta/ ia istui meren tyghe. Sinä päiwänä/ ulos käwi Jesus huoneesta/ ja istui meren tykö.

²Ja hene' tyge's cocostuijt palio Canssa/ nin että hen siselkeui hacten/ ia istui/ ia caiki Canssa seisoit rannalla. Ja hänen tykönsä kokoontui paljon kansaa/ niin että hän sisälle käwi haahteen/ ja istui/ ja kaikki kansa seisoit rannalla.

³Ja hen sanoi heille monella wertauxella/ sanodhen/ Ja hän sanoi heille monella wertauksella/ sanoen/

⁴Catzo yxi kylueie wlgosmeni kyluemen/ ia coska hen kylui/ langeisit monicahdhat tien ohen/ Ja tulit linnut/ ia ylessöit nee. Katso yksi kylwäjä ulos meni kylwämään/ ja koska hän kylwi/ lankeisit monikahdat tien oheen/ Ja tulit linnut/ ja ylös söit ne.

⁵Mutamat taas langeisit kiwistön/ cussa ei ollut heille palio mulda/ ia pijan ylesnousit/ Sille ettei heille ollut sywe maa/ Muutamat taas lankesit kiwistöön/ kussa ei ollut heille paljo multaa/ ja pian ylös nousit/ Sillä ettei heille ollut sywä maa/

⁶Mutta coska auringo coitti/ nin he poudhittin/ Sille ettei heille ollut iwrta/ nin he poisquiuetuijdt. Mutta koska aurinko koitti/ niin he poudittiin/ Sillä ettei heillä ollut juurta/ niin he poiskuiwetuit.

⁷Mutamat la'gesit oriantappuroihin/ ia oria'tappurat yleskaswoit/ ia läkehytit heiden. Muutamat lankesit orjantappuroihin/ ja orjantappurat ylös kaswoit/ ja läkähdytit heidän.

⁸Mutamat taas langesit hyueen mahan/ ia teijt hedhelmen/ Monicadhat satakerdaisen/ monicadhat cwsikymenkerdaise'/ ia monicadhat colme'kymenkerdaisen. Muutamat taas lankesit hywään maahan/ ja teit hedelmän/ Monikahdat satakertaisen/ monikahdat kuusikymmenkertaisen/ ja monikahdat kolmekymmenkertaisen.

⁹Jolla on coruat cwlla/ se cwlkan. Jolla on korwat kuulla/ se kuulkaan.

¹⁰Nin Opetuslapset edhesastuit/ ia sanoit henelle/ Mixi sine puhudh heille wertauxilla? Niin opetuslapset edesastuit/ ja sanoit hänelle/ Miksi sinä puhut heille wertauksilla?

¹¹Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Teiden on annettu tuta Taiuan waldakunnan salaudhet/ Waan ei heille ole annettu. Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Teidän on annettu tuta taiwaan waltakunnan salaudet/ Waan ei heille ole annettu.

¹²Sille että iolla * ombi/ henelle pite annettaman/ ia henellä pite kyll oleman. Mutta silde iolla ei ole/ pite mös sekin poisotettaman/ quin henelle on. Sillä että jolla ompi/ hänelle pitää annettaman/ ja hänellä pitää kyllä oleman. Mutta siltä jolla ei ole/ pitää myös sekin pois otettaman/ kuin hänellä on.

¹³Sentedhen mine puhun heille wertauxilla. Ettei näkeueiset pide näkemen/ eike cwleuaiset/ cwleman/ eike ymmertämen. Sentähden minä puhun heille wertauksilla. Ettei näkewäiset pidä näkemään/ eikä kuulewaiset/ kuuleman/ eikä ymmärtämän.

¹⁴Ja heisse teyteten Esaian noituus/ ioca sanoi/ Coruillan pite teiden cwleman/ ia ei ymmertämen/ ia näkeweisne pite teiden näkemen/ ia ei eckemen. Ja heissä täytetään Esaian noituus/ joka sanoi/ Korwillan pitää teidän kuuleman/ ja ei ymmärtämän/ ja näkewäisenä pitää teidän näkemän/ ja ei äkkäämän

¹⁵Sille että teme' Canssan sydhen on cowettu/ Ja coruillans he raskasti cwlit/ Ja silmens he wmpen panit. Ettei he ioskus näkisi silmille/ ia coruilla cwlisi/ ia sydhemelle ymmerdheisi/ ja palaiaisit/ ia mine parannaisin heite. Sillä että tämän kansan sydän on kowettu/ Ja korwillansa he raskaasti kuulit/ Ja silmänsä he umpeen panit. Ettei he joskus näkisi silmillä/ ja korwilla kuulisi/ ja sydämellä ymmärtäisi/ ja palajaisit/ ja minä parantaisin heitä.

¹⁶Mutta autuat teiden silmenne ouat/ sille he näkeuet/ ia teiden coruanna/ sille he cwleuat. Mutta autuaat teidän silmänne owat/ sillä ne näkewät/ ja teidän korwanne/ sillä ne kuulewat.

¹⁷Sentähden totisesta sano mine teille/ että mo'da prophetat/ ia wa'hurskast halasit nähdhä iotca te näghette/ ia eiuet nähnyet/ ia cwlla/ iotca te cwletta/ ia eiuet cwlluuat. Sentähden totisesti sanon minä teille/ että monta prophetat/ ja wanhurskaat halasit nähdä jotka te näette/ ja eiwät nähneet/ ja kuulla/ jotka te kuulette/ ja eiwät kuulleet.

¹⁸Nin cwlcat te sis sen kylueien wertaus. Niin kuulkaat te siis sen kylwäjän wertaus.

¹⁹Coska iocu cwle waldakunnan sanan/ ia ei ymmerdhä/ nin tulepi se paha ia poistemma sen quin henen sydhemens kyluettin. Teme on se/ ioca tien ohen oli kyluetty. Koska joku kuulee waltakunnan sanan/ ja ei ymmärrä/ niin tuleepi se paha ja pois tempaa sen kuin hänen sydämeensä kylwettiin. Tämä on se/ joka tien oheen on kylwetty.

²⁰Mutta se quin kiuistön kyluettin/ se ombi/ quin cwle sanan/ ia cocta ilolla sen ottapi. Mutta se kuin kiwistöön kylwettiin/ se ompi/ kuin kuulee sanan/ ja kohta ilolla sen ottaapi.

²¹Mutta ei ole henelle itzesens iwrta/ waan hen ombi aialinen/ Nin coska waiua ia tuska pälekieupi sanan tehden/ cocta hen pahane. Mutta ei ole hänellä itsessänsä juurta/ waan hän ompi ajallinen/ Niin koska waiwa ja tuska päälle käypi sanan tähden/ kohta hän pahenee.

²²Mutta ioca oriantappurain secan oli kyluetty/ se ombi/ quin cwle sanan/ ia temen Mailma' suru/ ia rickaudhen petos/ läkeytte Sanan/ ia hen tule hedhelmettömexi. Mutta joka orjantappurain sekaan oli kylwetty/ se ompi/ kuin kuulee sanan/ ja tämän maailman suru/ ja rikkauden petos/ läkähdyttää sanan/ ja hän tulee hedelmättömäksi.

²³Mutta ioca oli hyuen Mahan kyluetty/ se ombi quin cwle Sanan/ ia ymmertä/ ia mös tootta hedhelmen ia teke/ Nin että mwtama teke satakerdaiset/ monicachta kusikymenkerdaiset/ ia monicachta colmekymenkerdaiset. Mutta joka on hywään maahan kylwetty/ se ompi kuin kuulee sanan/ ja ymmärtää/ ja myös tuottaa hedelmän ja tekee/ Niin että muutama tekee satakertaiset/ monikahta kuusikymmenkertaiset/ ja monikahta kolmekymmenkertaiset.

²⁴Toisen wertauxen hen pani heiden eteens/ sanoden. Taiuan waldakunda ombi yhden Inhimisen wertainen/ ioca kylui hyuen Siemenen henen peltons. Toisen wertauksen hän pani heidän eteensä/ sanoen. Taiwaan waltakunta ompi yhden ihmisen wertainen/ joka kylwi hywän siemenen hänen peltoonsa.

²⁵Mutta Inhimisten maates/ tuli henen wihollissens/ ia kylui ohdakeet nisuijn sekan/ ia poismeni. Mutta ihmisen maatessa/ tuli hänen wihollisensa/ ja ohdakkeet nisujen sekaan/ ja pois meni.

²⁶Coska nyt oras rupeis casuaman/ ia hedhelmeitzemen/ nin näghyit mös ohdacket. Koska nyt oras rupesi kaswamaan/ ja hedelmäitsemään/ niin näkyit myös ohdakkeet.

²⁷Silloin edheskeuit perenisennen palueliat/ ia sanoit henelle/ Herra eikös hyue Sieme'de kyluenyt peltos/ custa sis henelle ombi ohdackeet? Silloin edeskäwit perheenisännän palwelijat/ ja sanoit hänelle/ Herra etkös hywää siementä kylwänyt peltoosi/ kusta siis hänelle ompi ohdakkeet?

²⁸Nin sanoi hen heille/ Wiholinen Inhiminen sen teki. Sanoit palueliat henelle/ Tadhocos sis ette me menem/ ia nee poishaghem? Niin sanoi hän heille/ Wihollinen ihminen sen teki. Sanoit palwelijat hänelle/ Tahdotkos siis että me menemme/ ja ne pois hakkaamme?

²⁹Mutta hen sanoi/ En/ senpäle ette coska te ohdacket ylesrewitte/ ettei te ynne nisuia yleste'ma. Mutta hän sanoi/ En/ sen päälle että koska te ohdakkeet ylös rewitte/ ettei te ynnä nisuja ylös tempaa.

³⁰Sallicat ynne caswa molemat elonaica' asti. Ja elon aighala sanon mine elomiehille. Cootkat ensin ohdacket/ ia sitocat heite lychteixi/ poltetta/ Mutta nisut cootkat minun aittaani. Sallikaat ynnä kaswaa molemmat elonaikaan asti. Ja elon ajalla sanon minä elomiehille. Kootkaat ensin ohdakkeet/ ja sitokaat heitä lyhteiksi/ poltettaa/ Mutta nisut kootkaat minun aittaani.

³¹Toisen wertauxen hen pani heiden eteens sanodhe'. Taiuan waldakunda ombi Sinapin * iyuen wertainen/ ionga Inhiminen otti ia kylui peltoons/ ioca on pienin caikija siemenite. Toisen wertauksen hän pani heidän eteensä sanoen. Taiwaan waltakunta ompi sinapinjywän wertainen/ jonka ihminen otti ja kylwi peltoonsa/ joka on pienin kaikkia siemeniä.

³²Mutta coska se ylescaswoi/ nin hen ombi swrin caalein seghas/ ia tule puuxi/ nin että Taiuan linnut tuleuat/ ia tekeuet pesens sen oxain päle. Mutta koska se ylös kaswoi/ niin hän ompi suurin kaalein seassa/ ja tulee puuksi/ niin että taiwaan linnut tulewat/ ja tekewät pesänsä sen oksain päälle.

³³Toisen wertauxe' sanoi hen heille. Taiuan waldakunda ombi * Hapatoxe' wertaine' ionga waimo otti/ ia seghoitti colmen wacan iauhoia/ sijhen asti quin caiki happani. Toisen wertauksen sanoi hän heille. Taiwaan waltakunta ompi hapatuksen wertainen jonka waimo otti/ ja sekoitti kolmen wakan jauhoja/ siihen asti kuin kaikki happani.

³⁴Näme caiki Iesus puhui Cansalle wertauxilla/ ia ilman wertauxit ei hen miteken heille puhunut. Että se teuteteisin/ quin oli Prophetan cautta sanottu/ ioca sanoi/ Nämä kaikki Jesus puhui kansalle wertauksilla/ ja ilman wertauksia ei hän mitäkään heille puhunut. Että se täytettäisiin/ kuin oli prophetan kautta sanottu/ joka sanoi/

³⁵Minun pite awaman suuni wertauxis/ ia minun pite wlgosröyhemen salatut mailman alghusta. Minun pitää awaaman suuni wertauksissa/ ja minun pitää ulos röyhäämän salatut maailman alusta.

³⁶Silloin laski Iesus Canssan/ ia tuli cotija. Ja henen Opetuslapsens edheskeuit/ sanoden/ Wlgostoimita meille se wertaus Pellon ohdackeist. Silloin laski Jesus kansan/ ja tuli kotia. Ja hänen opetuslapsensa edeskäwit/ sanoen/ Ulos toimita meille se wertaus pellon ohdakkeista.

³⁷Nin hen wastasi/ ia sanoi heille/ Inhimisen Poica on se ioca hyuen sijemenen kylui. Pelto on mailma. Se hyue Sijemen on Waldakunnan lapset. Niin hän wastasi/ ja sanoi heille/ Ihmisen Poika on se joka hywän siemenen kylwi. Pelto on maailma. Se hywä siemen on waltakunnan lapset.

³⁸Mutta ohdacket ouat sen pahan lapset. Mutta ohdakkeet owat sen pahan lapset.

³⁹Wihoilinen ioca sen kylui/ on perchele. Elonaica on Mailma' loppu. Elomiehet ouat Engelit. Wihollinen joka sen kylwi/ on perkele. Elonaika on maailman loppu. Elomiehet owat enkelit.

⁴⁰Sentehden ninquin ohdacket coconhaghetan/ ia tulella poltetan/ nin pite mös oleman temen Mailman loppuna. Sentähden niinkuin ohdakkeet kokoon haetaan/ ja tulella poltetaan/ niin pitää myös oleman tämän maailman loppuna.

⁴¹Inhimisen Poica lehdettepi Engelinse/ ia heiden pite cocoman caiki pahoitoxet/ ia ne iotca wärytte tekeuet/ henen Waldakunnastans. Ihmisen Poika lähettääpi enkelinsä/ ja heidän pitää kokoaman kaikki pahoitukset/ ja ne jotka wääryyttä tekewät/ hänen waltakunnastansa.

⁴²Ja heitteuet heiden cwman wgnijn/ Sielle pite oleman idku/ ia hambain kiristus. Ja heittäwät heidän kuumaan uuniin/ Siellä pitää oleman itku/ ja hampain kiristys.

⁴³Silloin pite ne wanhurskat kijltemen/ ninquin Auringo heiden Isens Waldakunnas. Jolla on coruat cwlla hen cwlkan. Silloin pitää ne wanhurskaat kiiltämän/ niinkuin aurinko heidän Isänsä waltakunnassa. Jolla on korwat kuulla hän kuulkaan.

⁴⁴Taas on Taiuaan waldakunda * Ardohaudhan wertainen/ ioca on Pellos kätketty/ ionga Inhiminen leusi/ ia kätki sen. Ja ilon tähden/ quin henelle sijte oli/ meni hen pois/ ia myi caiki mite henelle oli/ ia osti sen pellon. Taas on taiwaan waltakunta arwohaudan wertainen/ joka on pellossa kätketty/ jonka ihminen löysi/ ja kätki sen. Ja ilon tähden/ kuin hänelle siitä oli/ meni hän pois/ ja myi kaikki mitä hänellä oli/ ja osti sen pellon.

⁴⁵Taas on Taiuaan Waldakunda Caupamiehen wertainen/ ioca hyui Perlye etzei/ Taas on taiwaan waltakunta kauppamiehen wertainen/ joka hywää päärlyä etsi/

⁴⁶Ja quin hen leusi yhden callijn Perlyn/ meni hen pois/ ia myi caiki mite henelle oli/ ia osti sen. Ja kuin hän löysi yhden kalliin päärlyn/ meni hän pois/ ja myi kaikki mitä hänellä oli/ ja osti sen.

⁴⁷Taas on Taiuaan Waldakunda Nootan wertainen/ ioca on mereen heitetty/ cocoman caikinaisi caloia/ Coska se sis teuten tuli/ Taas on taiwaan waltakunta nuotan wertainen/ joka on mereen heitetty/ kokoaman kaikkinaisia kaloja/ Koska se siis täyteen tuli/

⁴⁸Yleswedhit he sen rannalle/ ia istuit ia eroitit ne hyuet astijoijhens/ mutta ne pahat he poisheittit. Ylöswedit he sen rannalle/ ja istuit ja eroitit ne hywät astioihinsa/ mutta ne pahat poisheitit.

⁴⁹Nein mös on tuleua Mailma' lopusa. Tuleuat Engelit/ ia poiseroittauat ne pahat waa'hurskaista/ Näin myös on tulewa maailman lopussa. Tulewat enkelit/ ja pois eroittawat ne pahat wanhurskaista/

⁵⁰ia heitteuet heiden cwmaan wgnijn/ Sielle pite olema' idku/ ia hampain kiristus. ja heittäwät heidän kuumaan uuniin/ Siellä pitää oleman itku/ ja hampain kiristys.

⁵¹Sanoi Iesus heille/ Ymmersittekö te nämet caiki? He sanoit henelle/ Ja Herra. Sanoi Jesus heille/ Ymmärsittekö te nämät kaikki? He sanoit hänelle/ Ja Herra.

⁵²Nin sanoi hen heille/ Sentähden iocainen kirianoppenutt/ ioca on Taiuan waldakunda warten oppenut/ se on pereenisenen wertainen/ ioca henen Tauarastans edhestoopi * wtta ia wanha. Niin sanoi hän heille/ Sentähden jokainen kirjanoppinut/ joka on taiwaan waltakuntaa warten oppinut/ se on perheenisännän wertainen/ joka hänen tawarastansa edestuopi uutta ja wanhaa.

⁵³Ja tapactui/ Coska Iesus lopetti nämet puhet/ poislexi hen sielde/ Ja tapahtui/ Koska Jesus lopetti nämät puheet/ pois läksi hän sieltä/

⁵⁴Ja tuli henen syndyme maallens/ ia opetti heiden Synagogasans/ nin ette he hämmestuit/ ia sanoit/ Custa telle on teme Wijsaus/ ia näme awudh? Ja tuli hänen syntymämaallensa/ ja opetti heidän synagoogassansa/ niin että he hämmästyit/ ja sanoit/ Kusta tällä on tämä wiisaus/ ja nämä awut?

⁵⁵Eikö teme ole se sepen poica? Eikö henen eitens cutzuta Mariaxi? Ja henen weliens Jacob ia Joses/ ia Simon ia Judas/ Eikö tämä ole se sepän poika? Eikö hänen äitinsä kutsuta Mariaksi? Ja hänen weljensä Jakob ja Joses/ ja Simon ja Judas/

⁵⁶Ja henen Sisarensa/ eikö nee caiki ole meiden tykene'? Custa sis telle on neme caiki? Ja hänen sisarensa/ eikö ne kaikki ole meidän tykönän? Kusta siis tällä on nämä kaikki?

⁵⁷Ja he pahenit henen ylitzens. Nin sanoi Iesus heille/ Ei Propheta cussan wähembi maxa/ quin cotonans/ ia omisans. Ja he pahenit hänen ylitsensä. Niin sanoi Jesus heille/ Ei propheta kussaan wähempi maksa/ kuin kotonansa/ ja omissansa.

⁵⁸Ja ei hen sielle monda tunnustechtie tehnyt/ heiden epäwskons tähden. Ja ei hän siellä monta tunnustähtiä tehnyt/ heidän epäuskonsa tähden.