Read Se Wsi Testamentti 1548 sanasta sanaan Markus 5 Bible Online

Markus 5 - Se Wsi Testamentti 1548 sanasta sanaan bible

Markus 5

¹JA he tulit ylitze meren/ ninen Gadarenein makundan/ Ja he tulit ylitse meren/ niiden Gadarenein maakunnan/

²ia quin hen Hahdest vlgosmeni/ cochta henen cochtasi Haudhoista yxi Inhiminen Sastaisel Hengel riuattu/ iolla oli maia Haudhoisa. ja kuin hän haahdesta ulos meni/ kohta hänen kohtasi haudoista yksi ihminen saastaisella hengellä riiwattu/ jolla oli maja haudoissa.

³Ja eikengen woinut he'de cahleilla sitoa/ Ja ei kenkään woinut häntä kahleilla sitoa/

⁴sille että hen oli vsein Jalcapuis ia Cahleis sidhottuna/ ia Cahleet oli serckenyt/ ia Jalcapuudh rickonut/ ia eikengen woinut hende asetta. sillä että hän oli usein jalkapuissa ja kahleissa sidottuna/ ja kahleet oli särkenyt/ ja jalkapuut rikkonut/ ja ei kenkään woinut häntä asettaa.

⁵Ja hen oli aina öte ia peiue Woorisa ia Haudhoisa parckui/ ia hosui itzens kiuille. Ja hän oli aina yötä ja päiwää wuorissa ja haudoissa parkui/ ja hosui itsensä kiwillä.

⁶Coska hen nyt taamban näki Iesusen/ ioxi hen/ ia cumarsi hende/ ia hutain swrella änelle/ sanoi/ Koska hän nyt taampana näki Jesuksen/ juoksi hän/ ja kumarsi häntä/ ja huutain suurella äänellä/ sanoi/

⁷Mite minun ombi sinun cansas Iesu/ sen corckeiman Jumalan Poica? mine wannotan sinua Jumalan cautta/ etet sine minua waiwaisi. Mitä minun ompi sinun kanssasi Jesus/ sen Korkeimman Jumalan Poika? minä wannotan sinua Jumalan kautta/ ettet sinä minua waiwaisi.

⁸Nin hen sanoi henelle/ Uloslehdhe sine Sastainen Hengi Inhimisest. Niin hän sanoi hänelle/ Ulos lähde sinä saastainen henki ihmisestä.

⁹Ja hen kysyi henelde/ Mike sinun Nimes on? Ja hen wastasi sanoden henelle/ Legio minun Nimen on/ sille meite ombi monda. Ja hän kysyi häneltä/ Mikä sinun nimesi on? Ja hän wastasi sanoen hänelle/ Legio minun nimeni on/ sillä meitä ompi monta.

¹⁰Ja hen rucoli palio hende/ ettei hen poisleheteisi hende sijte makunnasta. Ja hän rukoili paljon häntä/ ettei hän pois lähetettäisi häntä siitä maakunnasta.

¹¹Nin oli sine woortein tyken swri Sica Lauma laitumellans/ Niin oli siinä wuorten tykönä suuri sikalauma laitumellansa/

¹²Ja rucolit hende caiki ne Perchelet sanoden/ Laske meite sikohin/ että me heiden sisellens menisim. Ja rukoilit häntä kaikki ne perkeleet sanoen/ Laske meitä sikoihin/ että me heidän sisällensä menisimme.

¹³Ja cochta Iesus salli heiden. Ja ne sastaiset Henget vlosmenit/ ia sikain sisellemenit. Ja se Lauma söxihin cohdastans merehen. Ja oli heite Lehes caxi tuhatta/ Ja läkehdyit merehen. Ja kohta Jesus salli heidän. Ja ne saastaiset henget ulosmenit/ ja sikain sisälle menit. Ja se lauma syöksihin kohdastansa merehen. Ja oli heitä lähes kaksi tuhatta/ ja läkähdyit merehen.

¹⁴Mutta ne sikurit poispakenit/ ia sanoman satid Caupungihin ia maan kylijn. Ja he vlosmenit catzoman mite tapachtunut oli/ Mutta ne sikurit pois pakenit/ ja sanoman sait kaupunkihin ja maan kyliin. Ja he ulos menit katsomaan mitä tapahtunut oli/

¹⁵ia tulit IesuSEN tyge/ ia neit henen/ ioca Perchelelda oli riuattu/ istuuan ia wateitun/ ia toimelissa/ iolla se Legio oli ollut/ ia he pelkesit. ja tulit Jesuksen tykö/ ja näit hänen/ joka perkeleeltä oli riiwattu/ istuwan ja waatetun/ ja toimelissa/ jolla se legio oli ollut/ ja he pelkäsit.

¹⁶Ja ne sanelit heille iotca sen nähnyet olit/ mite sen riuatun Perchelelda tapachtunut oli/ ia sighoista. Ja ne sanelit heille jotka sen nähneet olit/ mitä sen riiwatun perkeleeltä tapahtunut oli/ ja sioista.

¹⁷Ja he rupesit hende rucoleman/ poismenemen heiden maaldans. ja he rupesit häntä rukoileman/ pois menemän heidän maaltansa.

¹⁸Ja quin hen astui Hachten/ nin se ioca oli Perchelelde riuattu rucoli/ että hen mahdais henen cansans olla/ Ja kuin hän astui haahteen/ niin se joka oli perkeleeltä riiwattu rukoili/ että hän mahtaisi hänen kanssansa olla/

¹⁹Mutta ei IesuS hende sallinut/ waan sanoi henelle/ Mene cotias omais tyge/ ia ilmoita heille quinga swren hyuenteghon HERRA on tehnyt sinun cansas/ ia on armachtanut sinu' päles. Mutta ei Jesus häntä sallinut/ waan sanoi hänelle/ Mene kotiasi omiesi tykö/ ja ilmoita heille kuinka suuren hywän teon HERRA on tehnyt sinun kanssasi/ ja on armahtanut sinun päällesi.

²⁰Ja hen poismeni/ ia rupeis sarnaman nijsse Kymenes Caupungis/ quinga swren hyuentegon IesuS oli henelle tehnyt. Ja caiki imechtelit. Ja hän pois meni/ ja rupeis saarnaaman niissä kymmenessä kaupungissa/ kuinka suuren hywän teon Jesus oli hänelle tehnyt. Ja kaikki ihmettelit.

²¹Ja quin Iesus taas ylitzemeni Hahdella toiseen rantaan/ cokounsi palio Canssa henen tygens/ ia oli lesse merta. Ja kuin Jesus taas ylitse meni haadella toiseen rantaan/ kokoontui paljon kanssa hänen tykönsä/ ja oli läsnä merta.

²²Ja catzo/ Nin tuli yxi Sinagogan Pämies/ Jairus nimelde/ ia quin hen näki henen/ langesi hen henen ialcains tyge/ Ja katso/ Niin tuli yksi synagogan päämies/ Jairus nimeltään/ ja kuin hän näki hänen/ lankesi hän hänen jalkainsa tykö/

²³ia rucoli hende palio sanoden/ Minun Tytteren wimeisillens ombi/ mine rucolen ettäs tulisit/ ia panisit Kätes henen pälens/ että hen paranis ia eläis. ja rukoili häntä paljon sanoen/ Minun tyttäreni wiimeisillänsä ompi/ minä rukoilen ettäs tulisit/ ja panisit kätesi hänen päällensä/ että hän paranisi ja eläisi.

²⁴Nin hen meni henen cansans/ ia palio Canssa seurasi hende/ ia ahdistit. Niin hän meni hänen kanssansa/ ja paljon kansaa seurasi häntä/ ja ahdistit.

²⁵Ja yxi waimo/ ioca oli sairastanut punaista Tautia io caxitoistakymende aiastaica/ Ja yksi waimo/ joka oli sairastanut punaista tautia jo kaksitoistakymmentä ajastaikaa/

²⁶ioca oli palio kerssinyt monilda Läkerilde/ ia oli culuttanut caiken Hywuydens/ ia ei miteken apu tundenut/ waan palio pahembi tuli henen cansans/ joka oli paljon kärsinyt monilta lääkäriltä/ ja oli kuluttanut kaiken hywyytensä/ ja ei mitäkään apua tuntenut/ waan paljon pahempi tuli hänen kanssansa/

²⁷Quin hen cwli IesuSESTA/ tuli hen ioukon seas taka/ ia rupesi henen Waatteinsa/ Kuin hän kuuli Jesuksesta/ tuli hän joukon seassa takaa/ ja rupesi hänen waatteisiinsa/

²⁸Sille hen sanoi/ Jos mine waiwoin henen Waatteinsa rupeisin/ nin mine paranen. Sillä hän sanoi/ Jos minä waiwoin hänen waatteisiinsa rupeisin/ niin minä paranen.

²⁹Ja cochta henen weri lechtens quiuettui/ Ja hen tunsi Rumihistans/ että hen oli henen Witzauxestans parattu. Ja kohta hänen werilähteensä kuiwettui/ Ja hän tunsi ruumiistansa/ että hän oli hänen witsauksestansa parattu.

³⁰Ja IesuS cochta tunsi itzesens sen auwun/ ioca heneste vloskieunyt oli/ ia kiensi hene's Canssan seasa ia sanoi/ Cuka minun Watteini rupeisi? Ja Jesus kohta tunsi itsessänsä sen awun/ joka hänestä ulos käynyt oli/ ja käänsi hänen kansan seassa ja sanoi/ Kuka minun waatteini rupesi?

³¹Ja henen Opetuslapsens sanoit henelle/ Sine näget että Canssa sinua ymberins ahdista/ ia sine sanot? Cuca minuun rupesi? Ja hänen opetuslapsensa sanoi hänelle/ Sinä näet että kansa sinua ympäriinsä ahdistaa/ ja sinä sanot? Kuka minuun rupesi?

³²Ja hen ymberinscatzoi/ että hen näkis sen/ ioca sen teki. Ja hän ympärinsä katsoi/ että hän näkisi sen/ joka sen teki.

³³Mutta waimo pelkesi ia wapitzi/ Sille hen tiesi mite henen cochtaansa tapachtunut oli/ Nin hen tuli ia langesi henen eteens/ ia sanoi henelle caiken totudhen. Mutta waimo pelkäsi ja wapisi/ Sillä hän tiesi mitä hänen kohtaansa tapahtunut oli/ Niin hän tuli ja lankesi hänen eteensä/ ja sanoi hänelle kaiken totuuden.

³⁴Mutta hen sanoi henele/ Tytteren/ sinun vskos sinun wapautti/ Mene rauhan cansa/ ia ole terueh sinun witzauxestas. Mutta hän sanoi hänelle/ Tyttäreni/ sinun uskosi sinun wapautti/ Mene rauhan kanssa/ ja ole terwe sinun witsauksestasi.

³⁵Quin hen wiele puhui/ nin tulit mwtamat Sinagogan pämiehelde/ iotca sanoit/ Sinun tytteres on coollut/ mites sillen Mestarita waiwat? Kuin hän wielä puhui/ niin tulit muutamat synagogan päämieheltä/ jotka sanoit/ Sinun tyttäresi on kuollut/ mitäs silleen Mestaria waiwaat?

³⁶Nin IesuS cochta sen sanan cwltuans quin sanottijn/ sanoi Sinagogan pämihelle/ Ele pelke/ waiwoin vskoo. Niin Jesus kohta sen sanan kuultuansa kuin sanottiin/ sanoi synagogan päämiehelle/ Älä pelkää/ waiwoin usko.

³⁷Ja ei hen sallinut että iocu hende piti seuraman/ waan Petari ia Jacobus/ ia Johannes Jacobin welij. Ja ei hän sallinut että joku häntä piti seuraaman/ waan Petari ja Jakobus/ ja Johannes Jakobin weli.

³⁸Ja hen tuli Sinagogan pämiehen hoonesen/ ia näki sen tohun/ ia ne iotca idkit ia parghuit sangen/ Ja hän tuli synagogan päämiehen huoneeseen/ ja näki sen touhun/ ja ne jotka itkit ja parkuit sangen/

³⁹Ja hen sisellemeni/ ia sanoi heille/ Mite te messet ia idkette? Ei pika ole collut/ waan macapi. Ja hän sisälle meni/ ja sanoi heille/ Mitä te mesoat ja itkette? Ei piika ole kuollut/ waan makaapi.

⁴⁰Ja he nauroit hende. Mutta quin hen oli caiki vlosaianut/ nin hen cansans otti pican Isen ia Eitin/ ia ne iotca henen cansans olit/ ia sinne sisellemeni/ cussa pica macasi/ ia ruueten pican käteen/ sanoi henelle/ Ja he nauroit häntä. Mutta kuin hän oli kaikki ulos ajanut/ niin hän kanssansa otti piian isän ja äitin/ ja ne jotka hänen kanssansa olit/ ja sinne sisälle meni/ kussa piika makasi/ ja ruweten piian käteen/ sanoi hänelle/

⁴¹Talitha cumi/ se on somexi sanottu/ Pica/ mine sanon sinulle/ Nouse yles. Ja cochta pica ylesnousi/ ia keui. Talitha kumi/ se on suomeksi sanottu/ Piika/ minä sanon sinulle/ Nouse ylös. Ja kohta piika ylös nousi/ ja käwi.

⁴²Sille hen oli cahdentoistakymenen aijastaikanen. Sillä hän oli kahdentoistakymmenen ajastaikainen.

⁴³Ja he hämmestuit swrella hämmestuxella. Ja hen haastoi heite hartasti/ ettei kengen site pideisi tietemen/ ia käski anda henelle söteuete. Ja he hämmästyit suurella hämmästyksellä. Ja hän haastoi heitä hartaasti/ ettei kenkään sitä pitäisi tietämän/ ja käski antaa hänelle syötäwää.