Read Se Wsi Testamentti 1548 sanasta sanaan Luukas 11 Bible Online

Luukas 11 - Se Wsi Testamentti 1548 sanasta sanaan bible

Luukas 11

¹IA se tapactui/ Coska hen rucoli yhdes Paicas. Ja quin hen lackasi sanoi henelle yxi henen Opetuslapsista's/ HErra opeta meite rucolema' ninquin mös Johannes opetti henen Opetuslapsens. Ja se tapahtui/ Koska hän rukoili yhdessä paikassa. Ja kuin hän lakkasi sanoi hänelle yksi hänen opetuslapsistansa/ Herra opeta meitä rukoilemaan niinkuin myös Johannes opetti hänen opetuslapsensa.

²Nin sanoi hen heille/ Coska te rucoletta/ nin sanocat. Ise meiden/ ioca olet Taiuahis. Pyhetty olcon sinun Nimes. Lehestulkon sinun Waldakundas. Olcon sinun tactos nin maassa quin on Taiuasa. Niin sanoi hän heille/ Koska te rukoilette/ niin sanokaat Isä meidän/ joka olet taiwahissa. Pyhätty olkoon sinun nimesi. Lähestulkoon sinun waltakuntasi. Olkoon sinun tahtosi niin maassa kuin on taiwaassa.

³Anna meille tenepene meiden iocapeiuene' leipe. Anna meille tänäpänä meidän jokapäiwäinen leipä.

⁴Ja a'na meide' syndine andexi/ Sille ette meki caikein meide' welgolisten andexi anname. Ja ele iohdata meit kiusauxe'. Mutta päste meite pahasta. Ja anna meidän syntimme anteeksi/ Sillä että mekin kaikkein meidän welkollisten anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.

⁵Ja hen sanoi heille/ Culla teiste ombi Ysteue/ ia menepi henen tygens poliööst ia sanopi henelle/ Racas ysteue/ laina minulle colmet Leipe/ Ja hän sanoi heille/ Kulla teistä ompi ystäwä/ ja meneepi hänen tykönsä puoliyöstä ja sanoopi hänelle/ Rakas ystäwä/ lainaa minulle kolme leipää/

⁶Sille minun ysteuen tuli matcast minun tygen/ ia ei ole minulla mite mine henen etenspanen. Sillä minun ystäwäni tuli matkasta minun tyköni/ ja ei ole minulla mitä minä hänen eteensä panen.

⁷Ja hen siselde wastaten sano/ Ele minua waiua/ io on owi suliettu/ ia minun Lapseni ouat minun cansan Cammios/ ia em mine woi nosta/ ia anda sinun. Ja hän sisältä wastaten sanoo/ Älä minua waiwaa/ jo on owi suljettu/ ja minun lapseni owat minun kanssani kammiossa/ ja en minä woi nousta/ ja antaa sinun.

⁸Mine sanon teille/ Ellei hen ylesnouse ia anna henelle ette hen on henen Ysteuens/ nin hen quitengi henen achkerudhens tehden ylesnousepi/ ia andapi henelle nin monda quin hen taruitze. Minä sanon teille/ Ellei hän ylös nouse ja anna hänelle että hän on hänen ystäwänsä/ niin hän kuitenkin hänen ahkeruutensa tähden ylösnouseepi/ ja antaapi hänelle niin monta kuin hän tarwitsee.

⁹Nin mine mös sanon teille/ Annocat/ nin teille annetan. Etziket/ nin te leudhet. Colkutacat/ nin teille auatan. Niin minä myös sanon teille/ Anokaat/ niin teille annetaan. Etsikäät/ niin te löydät. Kolkuttakaat/ niin teille awataan.

¹⁰Sille iocainen quin anopi/ se saapi/ ia ioca etzipi/ se leute/ Ja ioca colkutta/ sille auatan. Sillä jokainen kuin anoopi/ se saapi/ ja joka etsiipi/ se löytää/ Ja joka kolkuttaa/ sille awataan.

¹¹Cuca teiste se Ise ombi/ iolda Poica Leipe anopi/ andako hen sen edhest Kiuen? Eli ios hen Cala anopi/ andako hen henelle sen edhest Kärmen? Kuka teistä se Isä ompi/ jolta poika leipää anoopi/ antaako hän sen edestä kiwen? Eli jos hän kalaa anoopi/ antaako hän hänelle sen edestä käärmeen?

¹²Eli ios hen Muna anopi/ andako hen henelle sen edhest Scorpion? Eli jos hän munaa anoopi/ antaako hän hänelle sen edestä scorpion?

¹³Jos nyt te/ iotca pahat oletta/ taidhatta hyui Lahioia anda teiden Lapsillen/ Palio enemin teiden Taiualinen Isen/ andapi pyhen Hengen anouaisille. Jos nyt te/ jotka pahat olette/ taidatte hywiä lahjoja antaa teidän lapsillen/ Paljon enemmin teidän taiwaallinen Isän/ antaapi Pyhän Hengen anowaisille.

¹⁴Ja hen vlosaioi yhden Perkelen/ ia se oli mycke. Ja coska Perkele oli vlosaiettu/ nin se mycke puhui. Ja cansa imechtelit. Ja hän ulos ajoi yhden perkeleen/ ja se oli mykkä. Ja koska perkele oli ulos ajettu/ niin se mykkä puhui. Ja kansa ihmettelit.

¹⁵Mutta monicadhat heiste sanoit/ Hen vlosaia Perkelet sen Beelzebubin Perkeletten pämiehen cautta. Mutta monikahdat heistä sanoit/ Hän ulos ajaa perkeleet sen beelzebubin perkeleitten päämiehen kautta.

¹⁶Mutta mutomat kiusaten anoit tunnustecti Taiuahast henelde. Mutta muutamat kiusaten anoit tunnustähteä taiwahasta häneltä.

¹⁷Mutta ette hen tiesi heiden aiatoxens sanoi hen heille/ Jocainen Waldakunda ioca itzens wastan erkane se tule kylmille/ Ja Hone langepi Honen päle. Mutta että hän tiesi heidän ajatuksensa sanoi hän heille/ Jokainen waltakunta joka itseens wastaan erkanee se tulee kylmille/ Ja huone lankeepi huoneen päälle.

¹⁸Jos nyt Satanas o'bi itzens wasta' erinyt quinga sijs henen waldakundans seisopi? Ette te sanotta Minun Perkelet vlosaiauan Beelzebubin cautta. Jos nyt satanas ompi itseensä wastaan erinnyt kuinka siis hänen waltakuntansa seisoopi? Että te sanotte minun perkeleet ulos ajawan beelzebubin kautta.

¹⁹Mutta ios mine Perkelet Beelzebubin woimalla vlosaian/ Kenenge cautta sis teiden Poijat nijte vlosaiauat? Senteden heiden pite oleman teiden Domarin/ Mutta jos minä perkeleet beelzebubin woimalla ulos ajan/ Kenenkä kautta siis teidän pojat niitä ulos ajawat? Sentähden heidän pitää oleman teidän tuomarin/

²⁰Waan ios mine Jumalan sormella Perkelet vlosaian/ nin tosin on Jumalan Waldakunda teiden tygen tullut. Waan jos minä Jumalan sormella perkeleet ulos ajan/ niin tosin on Jumalan waltakunta teidän tykön tullut.

²¹Coska Wäkeue harniskoittu henen Cotons wariele/ nin henen omans ouat rauhas. Koska wäkewä haarniskoituu hänen kotonsa warjelee/ niin hänen omansa owat rauhassa.

²²Mutta coska wäkeuembi hende tule ia ylitzewoitta henen/ Nin hen poisotta caiki henen aseens/ ioihinga hen turuasi/ ia henen Saalijns iacapi. Mutta koska wäkewämpi häntä tulee ja ylitse woittaa hänen/ Niin hän poisottaa kaikki hänen aseensa/ joihinka hän turwasi/ ja hänen saaliinsa jakaapi.

²³Joca ei ole minu' cansani se ombi minua wastan/ Ja ioca ei minun cansan cokoa/ hen haijotta. Joka ei ole minun kanssani se ompi minua wastaan/ Ja joka ei minun kanssani kokoaa/ hän hajoittaa.

²⁴Coska se Rietainen hengi Inhimisest wloslechte/ Nin hen lepitzewaelda carckeit paickoia/ etzipi lepo/ ia ei leudhe. Nin hen sanopi/ Mine palaia' iellens minun Honeseni iostan vloslexin. Koska se riettainen henki ihmisesta ulos lähtee/ Niin hän läwitse waeltaa karkeita paikkoja/ etsiipi lepoa/ ja ei löydä. Niin hän sanoopi/ Minä palajan jällens minun huoneeseeni josta ulos läksin.

²⁵Ja quin he' tulepi/ nin he' leutepi sen lwdhilla lacastu' ia caunistetu'. Ja kuin hän tuleepi/ niin hän löytääpi sen luudilla lakastun ja kaunistetun.

²⁶Silloin hen menepi ia ca'sansottapi seitzeme' mwta hende pahe'bata henge/ ia quin he siseltuleuat/ asuuat he sielle/ Ja sen Inhimisen wijmeiset tuleuat pahemaxi quin ensimeiset. Silloin hän meneepi ja kanssansa ottapi seitsemän muuta häntä pahempaa henkeä/ ja kuin he sisälle tulewat/ asuwat he siellä/ Ja sen ihmisen wiimeiset tulewat pahemmiksi kuin ensimmäiset.

²⁷Ja se tapactui/ coska hen neite sanoi/ ylescorgotti yxi Waimo Canssan seast änens ia sanoi henelle/ Autuas on se Cochtu ioca sinun candanut on/ ia ne Niset ioitas imit. Ja se tapahtui/ koska hän näitä sanoi/ ylös koroitti yksi waimo kansan seasta äänensä ja sanoi hänelle/ Autuas on se kohtu joka sinun kantanut on/ ja ne nisät joitas imit.

²⁸Nin hen sanoi/ Ja/ Autuat ouat ne iotca cwleuat Jumalan Sanan/ ia ketkeuet sen. Niin hän sanoi/ Ja / Autuaat owat ne jotka kuulewat Jumalan sanan/ ja kätkewät sen.

²⁹Mutta coska Canssa tungijt/ rupeisi hen sanoman/ Teme Sucukunda ombi paha/ hen kysy mercki/ ia ei anneta henelle Mercki waan Jonan Prophetan mercki. Mutta koska kansa tungit/ rupesi hän sanomaan/ Tämä sukukunta ompi paha/ hän kysyy merkkiä/ ja ei anneta hänelle merkki waan Jonan prophetan merkki.

³⁰Sille ninquin Jonas oli Niniuiteille mercki/ Nin Inhimisen Poica pite mös olema' telle Sucuku'nalle. Sillä niinkuin Jonas oli niiniweläisille merkki/ Niin Ihmisen Poika pitää myös oleman tälle sukukunnalla.

³¹Se Etele' Trötingi pite ylesastuma' Domio' ethe' teme' Sucuku'na' Miesten ca'sa/ ia pite heite domitzeman. Sille ette hen tuli mailman äriste cwleman Salomonin wijsautta. Ja catzo/ tesse ombi enämbi quin Salomon. Se etelän trötinki pitää ylösastuman tuomion eteen tämän sukukunnan miesten kanssa/ ja pitää heitä tuomitseman. Sillä että hän tuli maailman ääristä kuulemaan Salomonin wiisautta. Ja katso/ tässä ompi enemmän kuin Salomon.

³²Ne Niniuitit pite ylesastuman domion ethen/ temen Sucuku'nan cansa/ ia sen cadhottaman. Sille ette he teit parannoxen Jonasen sarnast/ Ja catzo/ tesse ombi enembi quin Jonas. Niin niiniwetit pitää ylösastuman tuomion eteen/ tämän sukukunnan kanssa/ ja sen kadottaman. Sillä että he teit parannuksen Jonaksen saarnasta/ Ja katso/ tässä ompi enempi kuin Jonas.

³³Eikengen sytyte Kynttelete/ ia pane ketköön/ eike mös wacan ala/ mutta Kyntteleialgan päle/ ette ne iotca sisellekieuuet walkeudhen näkisit. Ei kenkään sytytä kynttilätä/ ja pane kätköön/ eikä myös wakan alle/ mutta kynttiläjalan päälle/ että ne jotka sisälle käywät walkeuden näkisit.

³⁴Silme ombi Rumin Kyntele/ Coska sis sinun silmes olis yxikertaine'/ nin sinun coko Rumis tulepi walkiaxi. Mutta ios se paha olis/ nin mös sinun Rumis ombi pimije. Silmä ompi ruumiin kynttilä/ Koska siis sinun silmäsi olisi yksinkertainen/ niin sinun koko ruumisi tuleepi walkeaksi. Mutta jos se paha olisi/ niin sinun ruumiisi ompi pimeä.

³⁵Catzo sis ettei se Walkeus quin sinus on/ tulisi pimeydhexi. Katso siis ettei se walkeus kuin sinussa on/ tulisi pimeydeksi.

³⁶Jos sis sinun Rwmis on caickinens Walkeus/ ia ei ole henelle ychten osaa pimeydhest/ nin se tule cokonans walkeudhexi/ ia walista sinun ninquin kircas leimaus. Jos siis sinun ruumiisi on kaikkinensa walkeus/ ja ole hänellä yhtään osaa pimeydestä/ niin se tulee kokonansa walkeudeksi/ ja walistaa sinun niinkuin kirkas leimaus.

³⁷JA henen puhuesans/ rucoli hende yxi Phariseus/ peiueliselle ca'sans. Nin Iesus sisellemeni ia atrioitzi. Ja hänen puhuessansa/ rukoili häntä yksi phariseus/ päiwälliselle kanssansa. Niin Jesus sisälle meni ja aterioitsi.

³⁸Mutta coska Phariseus näki/ imecteli hen/ ettei hen ennen sömens pesnyt. Mutta koska phariseus näki/ ihmetteli hän/ ettei hän ennen syömistänsä pessyt.

³⁹Nin sanoi HERRA henelle/ Te Phariseuset puhdistatte wlcoisen polen Malioist ia Astioist/ Mutta teiden siseliset ouat teunens ratelust ia pahutta. Niin sanoi HERRA hänelle/ Te phariseukset puhdistatte ulkoisen puolen maljoista ja astioista/ Mutta teidän sisälliset owat täynnänsä raatelusta ja pahuutta.

⁴⁰Te Hullut/ lulettaco ettei se ioca wlcoisen polen teki/ tehnyt mös siselmeist polda? Te hullut/ luuletteko ettei se joka ulkoisen puolen teki/ tehnyt myös sisälmäistä puolta?

⁴¹Quitengi andacat Almusat nijste quin teille on/ ia catzo/ nin teille ouat caiki puchtat. Kuitenkin antakaat almuset niistä kuin teillä on/ ja katso/ niin teille owat kaikki puhtaat.

⁴²Mutta we teille Phariseuset/ ette te Tiunin teete Minduist ia Rudast/ ia caikinaisest Caalist/ ia te poisietet Domion ia Jumalan Rackauden. Neite tosin tulis tehde/ ia site toista ei ylenanda. Mutta woi teille phariseukset/ että te tiunnin teette mintuista ja rudasta/ ja kaikkinaisesta kaalista/ ja te pois jätät tuomion ja Jumalan rakkauden/ Näitä tosin tulisi tehdän/ ja sitä toista ei ylenantaa.

⁴³We teille Phariseuset/ iotca pydhet ylimeiset istumet Sinagogisa/ ia tadhotta teruetettä Turwlla. Woi teille phariseukset/ jotka pyydät ylimmäiset istuimet synagogissa/ ja tahdotte terwehtettää turuilla.

⁴⁴We teille Kirianoppenuet ia Phariseuset/ te Ulcokullatut/ sille te oletta ninquin peitetyt haudhat/ ioinenga päle Inhimiset tietemet kieuuet. Woi teille kirjanoppineet ja phariseukset/ te ulkokullatut/ sillä te olette niinkuin peitetyt haudat/ joinenka päällä ihmiset tietämättä käywät.

⁴⁵Nin wastasi yxi nijste Lainoppenuista ia sanoi henelle/ Mestari/ neille sanoilla sine meite mös pilcat. Niin wastasit yksi niistä lainoppineista ja sanoi hänelle/ Mestari/ näillä sanoilla sinä meitä myös pilkkaat.

⁴⁶Nin sanoi hen/ Ja we mös teille Lainoppenuille/ Sille että te raskautatte Inhimiset nijlle Coormilla quin he ei woi canda/ Ja ette te itze yhdelle sormelaka tadho nijhin ruueta. Niin sanoi hän/ Ja woi myös teille lainoppineille/ Sillä te raskautatte ihmiset niillä kuormilla kuin he ei woi kantaa/ Ja ette itse yhdellä sormellakaan tahdo niihin ruweta.

⁴⁷We teille ette te rakennat Prophetadhen haudat/ Mutta teiden Iset tapoit ne. Woi teille että te rakennat prophetain haudat/ Mutta teidän isät tapoit ne.

⁴⁸Nin te tosin todhistat ia ynnesostutta teiden Isein töihin/ Sille ette he tapoit ne/ mutta te rakennat nijnen Haudhat. Niin te tosin todistat ja ynnä suostutte teidän isäin töihin/ Sillä että he tapoit ne/ mutta te rakennatte niiden haudat.

⁴⁹Senteden mös Jumalan Wisaus sanoi/ Mine leheten Prophetat ia Apostolit heiden tygens/ ia mutamat nijste he tappauat ia wainouat/ Sentähden myös Jumalan wiisaus sanoo/ Minä lähetän prophetat ja apostolit heidän tykönsä/ ja muutamat niistä he tappawat ja wainoawat/

⁵⁰Senpäle ette teste Sucukunnast kysyttemen pite caickein Prophetain weri/ ioca wloswodhatettu on mailman alghust/ Senpäälle että tästä sukukunnasta kysyttämän pitää kaikkein prophetain weri/ joka uloswuodatettu on maailman alusta/

⁵¹Abelin werest saacka/ haman Zacharian weren asti/ ioca hucattijn Templin ia Altarin waihel. Tosin sano' mine teille. Se kysyten telde Sucukunnalda. Abelin werestä saakka/ hamaan Zacharian wereen asti/ joka hukattiin templin ja alttarin waiheilla. Tosin sanon minä teille. Se kysytään tältä sukukunnalta.

⁵²We teille Lainoppenuille/ Sille te oletta ottanet Taidho' auaimen ette te itze sisellemenyuet ia ne sisellemeneueiset oletta poistorijuneet. Woi teille lainoppineille/ Silä te olette ottaneet taidon awaimen ette te itse sisälle menneet ja ne sisälle menewäiset olette pois torjuneet.

⁵³Mutta coska he' oli nemet heille sanonut/ rupesit ne Lainoppenet ia Phariseuset hartasti hende adistama' ia caualasta kysyme' henelde monesta/ Mutta koska hän olin nämät heille sanonut/ rupesit ne lainoppineet ja phariseukset hartaasti häntä ahdistaman ja kawalasti kysymään häneltä monesta/

⁵⁴Ja wäigyit he'de ia etzit iotakin henen suustans onghia/ iosta he saisit canda henen pälens. Ja wäijyit häntä ja etsit jotakin hänen suustansa onkia/ josta he saisit kantaa hänen päällensä.