Read Se Wsi Testamentti 1548 sanasta sanaan Apostolien teot 7 Bible Online

Apostolien teot 7 - Se Wsi Testamentti 1548 sanasta sanaan bible

Apostolien teot 7

¹Nin sanoi sis se ylimeine' Pappi. Lieneuetkö näme nein? Niin sanoi siis se ylimmäinen pappi. Lienewätkö nämä näin?

²Nin hen sanoi/ Te miehet rackat weliet ia Iset/ cwlcat. Cunnia' Jumala ilmeistui meiden iselle Abrahamille/ coska he' oli Mesopotamias/ enne' quin hen Haramis asui/ ia sanoi henelle/ Niin hän sanoi/ Te miehet rakkaat weljet ja isät/ kuulkaat. Kunnian Jumala ilmestyi meidän isälle Abrahamille/ koska hän oli Mesopotamias/ ennen kuin hän Haramissa asui/ ja sanoi hänelle/

³Wlosmene sinu' maaldas ia sinun Sughustas/ ia waella sihen mahan ionga mine osotan sinulle. Ulos mene sinun maaltasi ja sinun suwustasi/ ja waella siihen maahan jonka minä osoitan sinulle.

⁴Nin hen wloslexi Caldean maalda/ ia asui Haramis. Ja sittequin henen Isens coollut oli/ nin hen wei henen sielde tehen maha' cussa te nyt asutta. Niin hän ulos läksi Kaldean maalta/ ja asui Haramissa. Ja sittenkuin hänen isänsä kuollut oli/ niin hän wei hänen sieltä tähän maahan kussa te nyt asutte.

⁵Ja ei andanut henelle ychten perimist sihen mahan/ ei Jalanca ladhiutta. Ja hen lwpasi sijttengi henelle sen andauans asuuaxens/ ia henen Siemenellens henen ielkins/ coska henelle ei wiele ychten Lasta ollut. Ja ei antanut hänelle yhtään perimistä siihen maahan/ ei jalankaan lahiutta (leweyttä). Ja hän lupasi sittenkin hänelle sen antawansa asuaksensa/ ja hänen siemenellensä hänen jälkeensä/ koska hänellä ei wielä yhtään lasta ollut.

⁶Sanoi sis Jumala henelle nein/ Sinun Siemenes pite oleman Cotakundaine' wieralla maalla/ ia heiden ne pite Oriaxi tekeme'/ ia pahasti menemen heiden cansans Neliesata aijastaica. Sanoi siis Jumala hänelle näin/ Sinun siemenesi pitää oleman kotakuntainen (muukalainen) wieraalla maalla/ ja heidän ne pitää orjaksi tekemän/ ja pahasti menemän heidän kanssansa neljäsataa ajastaikaa.

⁷Ja sen Canssan iota he palueleman pite/ tadho mine Domita/ sanoi Jumala. Ja sitelehin pite heiden wloslectemen/ ia palueleman minua tesse Sias. Ja sen kansan jota he palweleman pitää/ tahdon minä tuomita/ sanoi Jumala. Ja siitä lähin pitää heidän ulos lähtemän/ ja palweleman minua tässä sijassa.

⁸Ja andoi henelle Ymberileickauxen Lijton. Ja hen synnytti Isaachin/ ia Ymberileickasi hene' Cadhexanden peiuen. Ja Isaach synnytti Jacobin/ Ja Jacob synnytti ne Caxitoistakymende Esijse. Ja antoi hänelle ympärileikkauksen liiton. Ja hän synnytti Isaachin/ ja ympärileikkasi hänen kahdeksantena päiwän/ Ja Isaach synnytti Jakobin/ ja Jakob synnytti ne kaksitoista kymmentä esi-isää.

⁹Ja ne Esijset cateuden teden poismyidh Josephin Egiptihin/ Ja ne esi-isät kateuden tähden pois myit Josephin Egyptiin/

¹⁰Ja Jumala oli henen cansans/ ia pelasti hende caikest henen tuskastans/ ia annoi henelle Armon ia wijsauden Egiptin Kuningan Pharaonin caswon edes/ Ja hen pani henen Waldamiehexi ylitze Egiptin/ ia caiken henen Hoonens päle. Ja Jumala oli hänen kanssansa/ ja pelasti häntä kaikesta hänen tuskastansa/ ja antoi hänelle armon ja wiisauden Egyptin kuninkaan pharaon kaswon edessä/ Ja hän pani hänen waltamieheksi ylitse Egyptin/ ja kaiken hänen huoneensa päälle.

¹¹Nin tuli Nelke ylitze caiken Egiptin ia Canaan Maan/ ia swri tuska. Ja meiden Iset eiuet Rauinota leunyet. Niin tuli nälkä ylitse kaiken Egyptin ja Kanaan maan/ ja suuri tuska. Ja meidän isät eiwät rawintoa löytäneet.

¹²Mutta coska sis Jacob cwli Egiptis oleua' Jyuije/ lehetti hen ensin meiden Isemme. Mutta koska siis Jakob kuuli Egyptissä olewan jywiä/ lähetti hän ensin meidän isämme.

¹³Ja quin hen taas heite lehetti/ nin Joseph tuttijn henen Welildens. Ja Josephin sucu tuli Pharaon tietteuexi. Ja kuin hän taas heitä lähetti/ niin Joseph tuttiin hänen weljillensä. Ja Josephin suku tuli pharaon tiettäwäksi.

¹⁴Nin lehetti Joseph ia annoi toodha henen Isens Jacobin/ ia caike' hene' Sughunsa/ wisi Hengi cadhexattakymmende. Niin lähetti Joseph ja antoi tuoda hänen isänsä Jakobin/ ja kaiken hänen sukunsa/ wissi henkiä kahdeksatta kymmentä.

¹⁵Ja Jacob alasmeni Egiptijn/ ia hen cooli/ ia mös meiden Iset. Ja Jakob alas meni Egyptiin/ ja hän kuoli/ ja myös meidän isät.

¹⁶Ja ylitzewietin Sichemin/ ia pantijn sijhen Hautan ionga Abraham oli ostanut Rahalla Hemorrin lapsilda/ ioca oli Sichemin poica. Ja ylitse wietiin Sichemiin/ ja pantiin siihen hautaan jonka Abraham oli ostanut rahalla Hemorrin lapsilta/ joka oli Sichemin poika.

¹⁷Coska nyt lupauxen aica lähestui/ iosta Jumala oli Abrahamille wannonut/ caswoi Canssa/ ia enäni Egiptis/ Koska nyt lupauksen aika lähestyi/ josta Jumala oli Abrahamille wannonut/ kaswoi kansa/ ja eneni Egyptissä/

¹⁸sihenasti quin toinen Kuningas ylestuli/ ioca ei miten Josephist tietenyt. siihenasti kuin toinen kuningas ylös tuli/ joka ei mitään Josephista tietänyt.

¹⁹Teme meiden Sughun caualast wietteli/ ia pahasti meni meiden Isein cansa/ nin ette heiden piti heiden Nooret Lapsens poisheittemen/ ettei sickiet eleueiset olis. Tämä meidän suwun kawalasti wietteli/ ja pahasti meni meidän isäin kanssa/ niin että heidän piti heidän nuoret lapsensa pois heittämän/ ettei sikiöt eläwäiset olisi.

²⁰Sihen aican syndyi Moses/ ia hen oli Jumalan otolinen/ ia eletettin colmet Cwcautta henen Isens Honesa. Siihen aikaan syntyi Moses/ ja hän oli Jumalan otollinen/ ja elätettiin kolme kuukautta hänen isänsä huoneessa.

²¹Coska he' nyt wlosheitetty oli/ nin Pharaonin Tyter otti henen/ ia yleskaswatti sen itzellens poiaxi. Koska hän nyt ulos heitetty oli/ niin pharaon tytär otti hänen/ ja ylös kaswatti sen itsellensä pojaksi.

²²Ja Moses opetettin caikis Egiptin wijsauxes/ ia oli woimalinen töise ia sanoisa. Ja Moses opetettiin kaikissa Egyptin wiisauksissa/ ja oli woimallinen töissä ja sanoissa.

²³Mutta quin hen oli neliekymmende aijastaica wanha/ tuli henen mieleens/ ette hen tactoi etzie henen welijens Israelin lapsia. Mutta kuin hän oli neljäkymmentä ajastaikaa wanha/ tuli hänen mieleensä/ että hän tahtoi etsiä hänen weljiänsä Israelin lapsia.

²⁴Ja quin hen yhdelle näki wärytt techteuen/ nin he' auitti hende/ ia costi henen polestans ioca wärytte kersi/ ia löi sen Egiptin miehen. Ja kuin hän yhdelle näki wääryyttä tehtäwän/ niin hän awitti häntä/ ja kosti hänen puolestansa joka wääryyttä kärsi/ ja löi sen Egyptin miehen.

²⁵Mutta hen lwli henen Welijens sen ymmerteuen/ ette Jumala tactoi heite wapatta henen Kädhens cautta. Waan eiuet he ymmertenet. Mutta hän luuli hänen weljiensä sen ymmärtäwän/ että Jumala tahtoi heitä wapauttaa hänen kätensä kautta. Waan eiwät he ymmärtäneet.

²⁶Ja toisna peiuen tuli hen heiden tygens/ Coska he keskenens ritelit/ nin hen souitteli heite sanoden/ Rackat Miehet/ weliexet te oletta/ mixi te toinen toisenna wärytte teet? Ja toisena päiwän tuli hän heidän tykönsä/ Koska he keskenänsä riitelit/ niin hän sowitteli heitä sanoen/ Rakkaat miehet/ weljekset te olette/ miksi te toinen toisenne wääryyttä teet?

²⁷Mutta se ioca Lehimeisens wärytte teki/ poislyckesi henen sanoden/ Cuca sinun on pannut Pämiehexi ia Domarixi meiden pälen? Mutta se joka lähimmäisensä wääryyttä teki/ pois lykkäsi hänen sanoen/ Kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi meidän päällen?

²⁸Wai tadhocos mös minua tappa/ ninquin sine tapoit eilen sen Egiptin miehen? Wai tahdotkos myös minua tappaa/ niinkuin sinä tapoit eilen sen Egyptin miehen?

²⁹Ja pakeni Moses temen puhen teden/ ia oli Mwcalainen Madian maakunnas/ iossa hen synnytti caxi poica. Ja pakeni Moses tämän puheen tähden/ ja oli muukalainen Median maakunnas/ jossa hän synnytti kaksi poikaa.

³⁰Ja nelienkymmenen aijastaian pereste ilmestui HERran Engeli henelle Corues Sinain worell Tulises Pensahas. Ja neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi Herran enkeli hänelle korwes Sinain wuorella tulisessa pensaassa.

³¹Coska Moses sen näki/ ihmetteli hen site näky. Mutta quin hen tygemeni catzoman/ nin Herran äni cwlui henelle/ Koska Moses sen näki/ ihmetteli hän sitä näkyä. Mutta kuin hän tykö meni katsoman/ niin Herran ääni kuului hänelle/

³²Mine olen sinun Iseis Jumala/ Abrahamin Jumala/ Isaachin Jumala ia Jacobin Jumala. Nin Moses wapisi ia ei tochtinut sinne catzo. Minä olen sinun isäisi Jumala/ Abrahamin Jumala/ Isachin Jumala ja Jakobin Jumala. Niin Moses wapisi ja ei tohtinut sinne katsoa.

³³Nin sanoi Herra henelle/ Risu sinun Kenges ialghoistas/ Sille se Sia cussas seisot/ ombi pyhe Maa. Niin sanoi Herra hänelle/ Riisu sinun kenkäsi jaloistasi/ Sillä se sija kussas seisot/ ompi pyhä maa.

³⁴Mine olen kylle nähnyt minun Canssani tuskan ioca Egiptis ombi/ Ja olen heiden hoocauxens cwllut/ ia alasastuin heite wapattaman. Ja tule nyt tenne/ Mine leheten sinun Egiptijn. Minä olen kyllä nähnyt minun kansani tuskan joka Egyptissä ompi/ Ja olen heidän huokauksensa kuullut/ ja alas astuin heitä wapauttaman. Ja tule nyt tänne/ Minä lähetän sinun Egyptiin.

³⁵Temen Mosesen ionga he kielsit ia sanoit/ Cuca sinun on pannut Pämiehexi ia Domarixi? Sen ombi Jumala (ma mine) Pämiehexi ia Wapattaiaxi lehettenyt Engelin Kätte mödhen/ ioca henelle ilmestui Pensahas. Tämän Moseksen jonka he kielsit ja sanoit/ Kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi? Sen ompi Jumala päämieheksi ja wapahtajaksi lähettänyt enkelin kättä myöten/ joka hänelle ilmestyi pensaassa.

³⁶Teme heite wloswei/ ia teki Ihmeit ia Mercki Egiptis/ ia Punaises Meres/ ia Corues neliekymmende aijastaica. Tämä heitä ulos wei/ ja teki ihmeitä ja merkkiä Egyptissä/ ja Punaisessa meressä/ ja korwessa neljäkymmentä ajastaikaa.

³⁷Teme ombi Moses/ ioca sanoi Israelin lapsille/ Yhden Prophetan HERRA JUMALA teille ylesnostapi teiden Welijsten/ ninquin minun/ site teiden pite cwleman. Tämä ompi Moses/ joka sanoi Israelin lapsille/ Yhden prophetan HERRA JUMALA teille ylös nostaapi teidän weljistäni/ niinkuin minun/ sitä teidän pitää kuuleman.

³⁸Teme se on ioca Seurakunnas oli Engelin cansa corues/ ioca puhui henen cansans Sinain worella/ ia meiden Isein ca'sa. Tämä se on joka seurakunnassa oli enkelin kanssa korwessa/ joka puhui hänen kanssansa Sinain wuorella/ ja meidän isäin kanssa.

³⁹Teme sai Elemen puhen meille andaxe's. Jota teiden Iset eiuet totelluet/ Waan poissysesit sen heiden tyköens/ ia palasit sydemestens Egiptijn Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa. Jota teidän isät eiwät totelleet/ Waan pois sysäsit sen heidän tyköänsä/ ja palasit sydämestänsä Egyptiin.

⁴⁰ia sanoit Aronille/ Tee meille Jumaloita iotca meiden edhellen kieuuet/ Sille emme me tiedhe mite telle Moseselle/ ioca meite Egiptist wloswei/ tapachtanut ombi. ja sanoit Aronille/ Tee meille Jumaloita jotka meidän edellän käywät/ Sillä emme me tiedä mitä tälle Mosekselle/ joka meitä Egyptistä ulos wei/ tapahtunut ompi.

⁴¹Ja nijne peiuine he teit yhde' Wasican/ ia wffrasit Epeiumaloille wffrit/ ia remuitzit heiden kättens töiste. Ja niinä päiwinä he teit yhden wasikan/ ja uhrasit epäjumaloille uhrit/ ja riemuitsit heidän kättensä töistä.

⁴²Nin Jumala sis kiensi henens/ ia ylena'noi heiden paluelema' Taiuan sotakunda/ Ninquin Kirioitettu ombi Prophetain Ramatusa. Olettaco te Israelin Hoonesta minulle wffranuet Wffrija/ ia Eleimite neliekymende aijastaica coruesa? Niin Jumala siis käänsi hänens/ ja ylen antoi heidän palweleman taiwaan sotakuntaa/ Niinkuin kirjoitettu ompi prophetain Raamatussa. Oletteko te Israelin huoneesta minulle uhranneet uhria/ ja eläimiä neljäkymmentä ajastaikaa korwessa?

⁴³Ja te ylesotit sen Molochin maian/ Ja sen teiden Jumalan Remphaxen Techdhen/ nijte Cuuia iotca te teitte teille cumartaxen/ Ja mine tahdon teite poisheitte edhemme Babiloniata. Ja te ylös otit sen molokin majan/ Ja sen teidän jumalan remphaksen tähden/ niitä kuwia jotka te teitte teille kumartaaksen/ Ja minä tahdon teitä pois heittää edemmäs Babyloniata.

⁴⁴Meiden Isille oli se Todhistuxen maia coruesa/ ninquin se oli heille sätenyt ioca Mosesen cansa puhui/ Ette hen sen tekemen piti sen Esikuuan ielkin ionga hen oli nehnyt. Meidän isille se todistuksen maja korwessa/ niinkuin se oli heille säätänyt joka Moseksen kanssa puhui/ Että hän sen tekemän piti sen esikuwan jälkeen jonka hän oli nähnyt.

⁴⁵Jonga mös meiden Iset wastanotit ia weit sen Josuan cansa sihen Mahan iossa Pacanat asuit/ iotca Jumala poissysesi meiden Isein caswon edeste Haman Dauidin aican asti/ Jonka myös meidän isät wastaan otit ja weit sen Josuan kanssa siihen maahan jossa pakanat asuit/ jotka Jumala pois sysäsi meidän isäin kaswon edestä hamaan Dawidin aikaan asti/

⁴⁶Joca sai armon Jumalan tykene/ ia anoi ette henen piti ydhen Maian leutemen Jacobin Jumalalle. Joka sai armon Jumalan tykönä/ ja anoi että hänen piti yhden majan löytämän Jakobin Jumalalle.

⁴⁷Mutta Salomon Rakensi henelle ydhen Hoonen/ Mutta Salomon rakensi hänelle yhden huoneen/

⁴⁸Waan se Caikenylimeinen ei asu nijse Templis/ iotca Käsille techthyt ouat. Waan se Kaikkein ylimmäinen ei asu niissä templissä/ jotka käsillä tehdyt owat.

⁴⁹Ninquin Propheta sanopi/ Taiuas ombi minun Istumen/ ia Maa ombi minun Jalcani astinlauta. Niinkuin propheta sanoopi/ Taiwas ompi minun istuimen/ ja maa ompi minun jalkani astinlauta.

⁵⁰Minge Hoonen sis te tadhotta minun Raketa? sanopi HERRA/ eli cuca ombi minun Leposian? Eikö minun käten ole caiki neite tehnyt. Minkä huoneen siis te tahdotte minun rakentaa? sanopi HERRA/ eli kuka ompi minun leposijan? Eikö minun käteni ole kaikki näitä tehnyt.

⁵¹Te niskurit ia ilman ymberileickamata sydhemest ia coruist/ Te aina wastanseisotta pyhe He'ge/ ninquin teidhe'gi Iset/ nin mös te. Te niskurit ja ilman ympärileikkaamatta sydämestä ja korwista/ Te aina wastaan seisotte Pyhän Hengen/ niinkuin teidänkin isät/ niin myös te.

⁵²Cuta Prophetista ei teiden Iset wainoneet? ia tappanet nijte iotca Temen Wanhurskan tulemisen ennustit/ ionga Petteijet ia Murhaijat te nyt olitta/ Kuta prophetista ei teidän isät wainonneet? ja tappaneet niitä jotka tämän wanhurskaan tulemisen ennustit/ jonka pettäjät ja murhaajat te nyt olette/

⁵³Te quin Lain saitte Engelin andamisen cautta/ Ja ei te site pitenyet. Te kuin lain saitte enkelin antamisen kautta/ ja ei te sitä pitäneet.

⁵⁴Coska he sis näme cwlit/ keui se lepitze heiden sydheme's/ ia kiristelit Hambaitans hende wastan. Koska he siis nämä kuulit/ käwi se läwitse heidän sydämensä/ ja kiristelit hampaitansa häntä wastaan.

⁵⁵Mutta ette hen oli teunens Pyhe He'ge catzachti he' yles Taiuasen/ ia näki Jumalan Herraudhen/ Ja Iesusen seisoua' Jumala' oikealla kädelle ia sanoi/ Mutta että hän oli täynnänsä Pyhää Henkeä katsahti hän ylös taiwaaseen/ ja anäki Jumalan Herrauden/ Ja Jesuksen seisowan Jumalan oikealla kädellä ja sanoi/

⁵⁶Catzos/ Mine näen Taiuahat awoi/ Ja Inhimisen Poian seisouan Jumalan oikealla Kädelle. Katsos/ Minä näen taiwaat awoinna/ Ja Ihmisen Pojan seisowan Jumalan oikealla kädellä.

⁵⁷Nin he hwsit teudelle curckulla ia tukitzit coruians kijni/ Ja caiki yximielisesta carckasit henen pälens/ Niin he huusit täydellä kurkulla ja tukitsit korwiansa kiinni/ Ja kaikki yksimielisesti karkasit hänen päällensä/

⁵⁸ia wlosaijoit henen Caupungist/ ia kiuitit henen. Ja ne Todhistaijat poispanit Waatteins ydhen Noricaisen ialcain iuren ioca cutzuttin Saulus. ja ulos ajoit hänen kaupungista/ ja kiwitit hänen. Ja ne todistajat pois panit waatteensa yhden nuorukaisen jalkain juureen joka kutsuttiin Saulus.

⁵⁹Ja he kiuitit Stephanusen/ ioca rucoli ia sanoi/ HERRA Iesu ota minun Hengen. Ja he kiwitit Stephanuksen/ joka rukoili ja sanoi/ HERRA Jesus ota minun henkeni.

⁶⁰Nin hen laski poluillens/ ia hwsi swrella änelle/ HERRA/ äle lue heille tete syndi/ Ja quin hen temen oli sanonut/ nin hen nuckui. Niin hän laski polwillensa/ ja huusi suurella äänellä/ HERRA/ älä lue heille tätä syntiä/ Ja kuin hän tämän oli sanonut/ niin hän nukkui.