Read Toivo Koilo Suuri Ilosanoma Markus 5 Bible Online

Markus 5 - Toivo Koilo Suuri Ilosanoma bible

Markus 5

¹ He tulivat järven toiselle puolelle gadaralaisten* alueelle.

² Heti Hänen noustuaan veneestä, Häntä vastaan tuli hautaluolista mies, jossa oli saastainen henki.

³ Hän asusti hautaluolissa, eikä kukaan voinut [enää] sitoa häntä kahleillakaan.

⁴ Sillä hänet oli monesti sidottu jalkanuorin ja kahlein, mutta hän oli särkenyt kahleet ja katkonut jalkanuorat, eikä kukaan kyennyt häntä taltuttamaan.

⁵ Ja hän oli aina yöt päivät * vuorilla ja hautaluolissa* huutaen ja runnellen itseään kivillä.

⁶ Nähtyään Jeesuksen kaukaa hän juoksi ja kumartui maahan Hänen eteensä

⁷ ja huutaen kovalla äänellä sanoi: "Miksi minuun puutut,* Jeesus, Jumalan Korkeimman Poika? Vannotan sinua Jumalan kautta, älä vaivaa minua."

⁸ Sillä Hän sanoi sille: "Sinä saastainen henki, lähde ulos miehestä."

⁹ Ja Hän kysyi siltä: "Mikä on nimesi?" Niin se *vastasi sanoen Hänelle*: "leegio on nimeni, sillä meitä on monta."

¹⁰ Ja se pyysi hartaasti, ettei Hän lähettäisi niitä pois alueelta.

¹¹ Niin siellä oli lähellä vuorta suuri sikalauma laitumella.

¹² Ja *kaikki riivaajahenget* pyysivät Häntä sanoen: ” Lähetä meidät sikoihin mennäksemme niihin."

¹³ Jeesus* antoi (heti) niille luvan. Ulos lähdettyään saastaiset henget menivät sikoihin, ja lauma syöksyi jyrkänteeltä alas järveen — (niitä oli) noin kaksi tuhatta — ja ne hukkuivat järveen.

¹⁴ Mutta sikojen* paimentajat pakenivat ja kertoivat tapahtumasta kaupungissa ja maataloissa. Niin tultiin katsomaan, mitä oli tapahtunut.

¹⁵ Ja he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät riivatun, jossa leegio oli ollut, istumassa (ja) puettuna ja täydessä ymmärryksessä, ja he pelästyivät.

¹⁶ Näille kertoivat näkijät, mitä oli tapahtunut riivatulle ja sikojen kohtalon.

¹⁷ Niin he alkoivat pyytää Häntä poistumaan heidän alueeltaan.

¹⁸ Hänen astuessaan veneeseen se riivattuna ollut pyysi Häneltä saada olla Hänen kanssaan.

¹⁹ Mutta Jeesus* ei suostunut häneen, vaan sanoi hänelle: "Mene kotiisi omiesi luo ja kerro heille, kuinka suuria Herra on sinulle tehnyt, kun on armahtanut sinua."

²⁰ Niin hän meni ja alkoi julistaa Dekapoliissa, kuinka suuria Jeesus oli hänelle tehnyt. Ja kaikki ihmettelivät.

²¹ Kun Jeesus oli veneellä kulkenut jälleen toiselle puolelle, Hänen luokseen kokoontui suuri kansanjoukko, ja Hän oli järven rannalla.

²² Ja (katso,) muuan synagoogan esimies nimeltä Jairus tuli ja heittäytyi Hänet nähdessään Hänen jalkojensa juureen

²³ ja pyysi Häntä hartaasti sanoen: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan. Tule ja pane kätesi* hänen päälleen, jotta hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon."

²⁴ Niin Hän meni Hänen kanssaan, ja suuri kansanjoukko seurasi Häntä, ja he tunkeilivat Hänen ympärillään.

²⁵ Oli (muuan) nainen, jolla oli ollut verenjuoksu kaksitoista vuotta.

²⁶ Hän oli paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa hyötymättä mitään, vaan pikemminkin tullen huonommaksi.

²⁷ Kuultuaan Jeesuksesta hän tuli kansanjoukossa takaapäin ja kosketti Hänen vaippaansa.

²⁸ Sillä hän sanoi: "Jos vain kosketan Hänen vaatteitaan, tulen terveeksi."

²⁹ Ja heti hänen verensä lähde kuivui ja hän tunsi ruumiissaan, että oli parantunut vaivasta.

³⁰ Kun Jeesus heti itsessään tunsi, että Hänestä oli lähtenyt voimaa, Hän kääntyi kansanjoukossa ja sanoi: "Kuka kosketti vaatteitani?"

³¹ Hänen opetuslapsensa sanoivat Hänelle: "Sinä näet kansan joukon tunkeilevan ympärilläsi ja kysyt: Kuka kosketti minua?"

³² Mutta Hän katseli ympäri nähdäkseen hänet, joka oli tämän tehnyt.

³³ Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli ja heittäytyi Hänen eteensä ja sanoi Hänelle koko totuuden.

³⁴ Mutta Jeesus* sanoi hänelle: "Tyttäreni, uskosi on sinut pelastanut. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."

³⁵ Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi on kuollut. Miksi enää vaivaat opettajaa?"

³⁶ Mutta *kuultuaan kerrotun sanoman,* Jeesus sanoi (heti) synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan!"

³⁷ Ja Hän ei sallinut kenenkään muun tulla mukanaan paitsi Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.

³⁸ Niin *Hän tuli synagoogan esimiehen taloon ja* havaitsi hälinän ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia.

³⁹ Päästyään sisään Hän sanoi heille: "Mitä hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."

⁴⁰ Niin he nauroivat Hänelle. Mutta ajettuaan kaikki ulos Hän otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä seuralaisensa ja kävi sisälle sinne, missä lapsi makasi.

⁴¹ Hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuumi*!" Se on käännettynä: ”Tyttö, sanon sinulle: herää!'"

⁴² Heti tyttö nousi ja käveli. Hän oli näet kaksitoistavuotias. Ja he hämmästyivät hyvin suuresti.

⁴³ Mutta Hän kielsi heitä ankarasti *kenellekään tätä kertomasta* ja käski antaa hänelle syötävää.