Read Toivo Koilo Suuri Ilosanoma Luukas 24 Bible Online

Luukas 24 - Toivo Koilo Suuri Ilosanoma bible

Luukas 24

¹ Viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit ( — ja joitakin muita oli heidän kanssaan).

² Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.

³ Mutta sisään astuttuaan he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.

⁴ Ja tapahtui, että kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän luonaan säteilevissä vaatteissa.

⁵ Kun naiset* pelästyivät ja kumartuivat kasvoilleen maahan, miehet sanoivat heille: "Miksi etsitte elävää kuolleitten joukosta?

⁶ Ei Hän ole täällä, vaan Hän on herännyt eloon. Muistakaa kuinka Hän puhui teille ollessaan vielä Galileassa,

⁷ sanoen: 'Ihmisen Poika on annettava syntisten ihmisten käsiin ja naulittava ristiin, ja kolmantena päivänä hänen pitää nousta ylös.'"

⁸ Niin he muistivat Hänen sanansa.

⁹ Palattuaan haudalta he kertoivat tämän kaiken niille yhdelletoista ja kaikille muille.

¹⁰ Ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssaan.

¹¹ Mutta näitten puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.

¹² Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle, ja sisälle kurkistaessaan hän näki *käärinliinat erilleen pantuna*. Niin hän poistui ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut.

¹³ Katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus-nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista.

¹⁴ Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut.

¹⁵ Heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi ja kulki heidän kanssaan.

¹⁶ Mutta heidän silmänsä olivat estyneet tuntemasta Häntä.

¹⁷ Niin Hän sanoi heille: "Mistä asioista te kävellessänne puhutte keskenänne, *ja miksi olette murheellisen näköiset?"

¹⁸ Toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi Hänelle: "Oletko sinä Jerusalemissa ainoa muukalainen, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"

¹⁹ Hän sanoi heille: "Mitä?" He vastasivat Hänelle: "Sitä mikä tapahtui Jeesus Nasaretilaiselle, joka oli* profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä —

²⁰ kuinka ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat Hänet kuolemaan tuomittavaksi ja naulitsivat Hänet ristiin.

²¹ Mutta me toivoimme Hänen olevan se, joka oli lunastava Israelin. Onhan kaiken tämän lisäksi (tänään) jo kolmas päivä siitä, kun tämä tapahtui.

²² Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme hämmästyttäneet meidät. He kävivät varhain aamulla haudalla

²³ eivätkä löytäneet Hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä *ilmestyksessä enkelejä*, jotka sanoivat Hänen elävän.

²⁴ Muutamat niistä, jotka olivat kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan kuin naiset olivat sanoneet. Mutta Häntä he eivät nähneet."

²⁵ Niin Hän sanoi heille: "Oi te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea, mitä profeetat ovat puhuneet!

²⁶ Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsiä ja mennä kirkkauteensa?"

²⁷ Ja alkaen Mooseksesta ja kaikista profeetoista Hän selitti heille sen, mikä kaikissa kirjoituksissa koski Häntä.

²⁸ Niin he lähestyivät kylää, jonne olivat matkalla. Ja Hän oli menevinään kauemmas.

²⁹ Mutta he vaativat Häntä sanoen: "Jää luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on [jo] laskenut." Niin Hän meni sisään viipyäkseen heidän luonaan.

³⁰ Tapahtui, kun Hän oli aterialla heidän kanssaan, että Hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.

³¹ Silloin heidän silmänsä aukesivat ja he tunsivat Hänet. Ja Hän katosi heidän näkyvistään.

³² Niin he sanoivat toisilleen: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun Hän puhui meille tiellä ja kun Hän avasi meille kirjoitukset?"

³³ He nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin. Ja he tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssaan.

³⁴ Nämä sanoivat: "Herra on totisesti herännyt eloon ja on ilmestynyt Simonille."

³⁵ He taas kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat tunteneet Hänet leivän murtamisesta.

³⁶ Heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"

³⁷ He säikähtyivät ja joutuivat pelon valtaan luullen näkevänsä hengen.

³⁸ Mutta Hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet ja miksi nousee epäilyksiä sydämeenne?

³⁹ Katsokaa käsiäni ja jalkojani, että Minä itse olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa ja luita niin kuin näette minulla olevan."

⁴⁰ Tämän sanottuaan Hän näytti heille kätensä ja jalkansa.

⁴¹ Mutta kun he ilon vuoksi eivät vielä uskoneet, vaan ihmettelivät, sanoi Hän heille "Onko teillä täällä jotain syötävää'?"

⁴² Niin he antoivat Hänelle palasen paistettua kalaa (ja mehiläisen hunajakakkua).

⁴³ Hän otti ja söi heidän nähtensä.

⁴⁴ Sitten Hän sanoi heille: "Nämä ovat sanat, jotka puhuin teille, kun olin vielä kanssanne: Kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa.”

⁴⁵ Silloin Hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään Kirjoitukset.

⁴⁶ Ja Hän sanoi heille: ”Niin on kirjoitettu ja niin Kristuksen piti kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,

⁴⁷ ja Hänen nimessään on saarnattava mielenmuutosta ja syntien anteeksi antamista kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.

⁴⁸ Ja te olette tämän todistajat.

⁴⁹ Katso, lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Mutta pysykää (Jerusalemin) kaupungissa, kunnes päällenne puetaan voima korkeudesta.”

⁵⁰ Sitten Hän vei heidät pois Betaniaan saakka ja nosti kätensä ja siunasi heidät.

⁵¹ Ja tapahtui, että Hän siunatessaan heitä erkani heistä, ja Hänet otettiin ylös taivaaseen.

⁵² Ja he palvoivat Häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten.

⁵³ Ja he olivat alati pyhäkössä (kiittäen ja) ylistäen Jumalaa. (Aamen.)