Read Toivo Koilo Suuri Ilosanoma Johannes 11 Bible Online

Johannes 11 - Toivo Koilo Suuri Ilosanoma bible

Johannes 11

¹ Eräs mies, Lasarus, Betaniasta, Marian ja hänen sisarensa Martan kylästä, oli sairaana.

² Mutta Maria oli se, joka voiteli Herran voiteluöljyllä ja pyyhki hiuksillaan Hänen jalkansa. Ja hänen veljensä Lasarus sairasti.

³ Niin sisaret lähettivät sanomaan Jeesukselle*: "Herra, katso, hän, joka on sinulle rakas. sairastaa."

⁴ Mutta sen kuultuaan Jeesus sanoi: "Tämä sairaus ei ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, jotta Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi."

⁵ Ja Jeesus rakasti* Marttaa ja hänen sisartaan ja Lasarusta.

⁶ Kun Hän siis kuuli hänen sairastavan Hän viipyi vielä kaksi päivää siinä paikassa, missä oli.

⁷ Niitten kuluttua Hän sitten sanoi opetuslapsille*: "Menkäämme jälleen Juudeaan."

⁸ Opetuslapset sanoivat Hänelle: "Rabbi, juutalaiset yrittivät juuri kivittää sinut, ja taas sinä menet sinne!"

⁹ Jeesus vastasi: "Eikö päivässä ole kaksitoista tuntia? Jos joku vaeltaa päivällä, hän ei loukkaa itseänsä, sillä hän näkee tämän maailman valon.

¹⁰ Mutta jos joku vaeltaa yöllä, hän loukkaa itsensä, sillä ei hänessä ole valoa."

¹¹ Tämän Hän puhui ja sanoi sitten heille: "Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet."

¹² Niin Hänen opetuslapsensa sanoivat: "Herra, jos hän nukkuu, hän paranee."

¹³ Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan, he taas luulivat Hänen puhuvan unessa nukkumisesta.

¹⁴ Sen vuoksi Jeesus sanoi heille suoraan: "Lasarus on kuollut,

¹⁵ ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte. Mutta menkäämme hänen luokseen."

¹⁶ Silloin Tuomas jota kutsuttiin Didymukseksi*, sanoi muille opetuslapsille: "Menkäämme mekin, kuollaksemme Hänen kanssaan."

¹⁷ Niin Jeesus tuli ja sai tietää hänen jo neljä päivää olleen haudassa.

¹⁸ Ja Betania oli lähellä Jerusalemia, noin viidentoista vakomitan päässä.

¹⁹ Useita juutalaisia oli tullut Martan ja Marian luo lohduttamaan heitä, heidän veljensä kuoleman vuoksi.

²⁰ Kuullessaan, että Jeesus oli tulossa Martta meni Häntä vastaan. Mutta Maria istui kotona.

²¹ Niin Martta sanoi Jeesukselle: "Herra, jos sinä olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.

²² Mutta tiedän nytkin, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä Jumalalta anot."

²³ Jeesus sanoi hänelle: "Veljesi on nouseva ylös."

²⁴ Martta sanoi Hänelle: "Tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä."

²⁵ Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, hän elää vaikka olisi kuollut.

²⁶ Eikä yksikään joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?"

²⁷ Hän sanoi Hänelle: "Uskon, Herra. Uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, joka oli maailmaan tuleva."

²⁸ Tämän sanottuaan hän meni ja kutsui salaa sisarensa Marian sanoen: "Opettaja on täällä ja kutsuu sinua."

²⁹ Kun Maria sen kuuli, hän nousi nopeasti ja meni Hänen luokseen.

³⁰ Mutta Jeesus ei ollut vielä saapunut kylään, vaan oli yhä siinä paikassa, missä Martta oli Hänet kohdannut.

³¹ Kun nyt ne juutalaiset, jotka olivat Marian kanssa huoneessa häntä lohduttamassa, näkivät hänen nopeasti nousevan ja menevän ulos, he seurasivat häntä sanoen: ”Hän menee haudalle itkemään siellä.”

³² Kun Maria siis saapui sinne, missä Jeesus oli ja näki Hänet, hän heittäytyi Hänen jalkainsa juureen ja sanoi Hänelle: "Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut."

³³ Nähdessään hänen itkevän ja hänen kanssaan tulleitten juutalaisten itkevän, Jeesus järkyttyi hengessään ja joutui liikutuksen valtaan.

³⁴ Ja Hän sanoi: "Mihin panitte hänet'?" He sanoivat Hänelle: "Herra, tule ja katso."

³⁵ Jeesus itki.

³⁶ Niin juutalaiset sanoivat: "Katso, kuinka rakas hän oli Hänelle!"

³⁷ Mutta muutamat heistä sanoivat: "Eikö Hän, joka avasi sokean silmät, voinut tehdä sitäkin, ettei tämä olisi kuollut?"

³⁸ Niin Jeesus jälleen sisimmässään järkyttyneenä meni haudalle. Se oli luola, ja sen suulla oli kivi.

³⁹ Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois." Martta, kuolleen sisar, sanoi Hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on neljättä päivää kuolleena."

⁴⁰ Jeesus sanoi hänelle: "Enkö sanonut sinulle, että jos uskoisit, näkisit Jumalan kirkkauden?"

⁴¹ Niin he ottivat pois kiven (siitä mihin kuollut oli pantu). Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, kiitän sinua, että olet minua kuullut.

⁴² Tiesin, että minua aina kuulet, mutta kansan vuoksi, joka seisoo ympärillä sanoin tämän, jotta he uskoisivat sinun lähettäneen minut."

⁴³ Sen sanottuaan Hän huusi kovalla äänellä: "Lasarus, tule ulos!"

⁴⁴ Kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä."

⁴⁵ Niin monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat Häneen.

⁴⁶ Mutta muutamat heistä menivät fariseusten luo ja kertoivat heille, mitä Jeesus oli tehnyt.

⁴⁷ ylipapit ja fariseukset kokosivat neuvoston ja sanoivat: "Mitä teemme? Sillä tämä mies tekee paljon tunnustekoja.

⁴⁸ Jos annamme Hänen näin olla, kaikki uskovat Häneen, ja roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä maan että kansan."

⁴⁹ Mutta eräs heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylimpänä pappina, sanoi heille: "Te ette tiedä mitään,

⁵⁰ ettekä ajattele, että meille* on hyväksi, että yksi ihminen kuolee kansan puolesta eikä koko kansa huku."

⁵¹ Mutta tätä hän ei sanonut omatahtoisesti*, vaan kun hän oli sinä vuonna ylimpänä pappina, hän ennusti, että Jeesus oli kuoleva kansan puolesta,

⁵² eikä ainoastaan kansan puolesta, vaan myös kootakseen yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset.

⁵³ Niin he siitä päivästä lähtien neuvottelivat (keskenään) tappaakseen Hänet.

⁵⁴ Jeesus ei sen vuoksi vaeltanut enää julkisesti juutalaisten keskellä, vaan meni sieltä autiomaan lähellä olevalle paikkakunnalle, Efraim nimiseen kaupunkiin, ja oleskeli siellä opetuslapsineen.

⁵⁵ Mutta juutalaisten pääsiäinen oli lähellä, ja monet menivät ennen pääsiäistä maaseudulta ylös Jerusalemiin puhdistamaan itsensä.

⁵⁶ Niin he etsivät Jeesusta ja puhuivat keskenään pyhäkössä seisoessaan: "Mitä arvelette? Että Hän ei tulekaan juhlille?"

⁵⁷ Mutta (sekä) ylipapit että* fariseukset olivat antaneet käskyn, että jos joku tietäisi, missä Hän oli, hänen pitäisi antaa se ilmi, jotta he ottaisivat Hänet kiinni.