Read Toivo Koilo Suuri Ilosanoma Apostolien teot 26 Bible Online

Apostolien teot 26 - Toivo Koilo Suuri Ilosanoma bible

Apostolien teot 26

¹ Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Sinun on lupa puhua puolestasi." Silloin Paavali ojensi kätensä ja lausui puolustuksekseen:

² "Pidän itseäni onnellisena, kuningas Agrippa, kun saan edessäsi tänä päivänä puolustautua kaikkea sitä vastaan, mistä juutalaiset minua syyttävät,

³ varsinkin, koska olet sekä juutalaisten kaikkien tapojen, että riitakysymysten tuntija. Sen vuoksi pyydän sinua kärsivällisesti kuuntelemaan minua.

⁴ Kaikki juutalaiset tuntevat varmasti nuoruudestani asti elämäni, joka alusta lähtien on kulunut kansani keskellä [ja] Jerusalemissa.

⁵ He tuntevat minut ennestään — jos tahtovat todistaa — että minä uskontomme ankarimman lahkon mukaan olen elänyt fariseuksena.

⁶ Nyt seison tuomittavana sen lupauksen herättämän toivon vuoksi, jonka Jumala on antanut isillemme

⁷ ja jonka toteutumisen kaksitoista sukukuntaamme yötä päivää lakkaamatta Jumalaa palvellen toivovat kokevansa. Tämän toivon vuoksi, kuningas (Agrippa), juutalaiset minua syyttävät.

⁸ Miksi teistä on uskomatonta, että Jumala herättää kuolleet?

⁹ Luulin minäkin, että minun tuli kiihkeästi vastustaa Jeesus Nasaretilaisen nimeä.

¹⁰ Niin teinkin Jerusalemissa. Suljin paljon pyhiä vankiloihin saatuani ylipapeilta valtuuden, ja kun heitä tapettiin, äänestin sen puolesta.

¹¹ Kaikissa synagoogissa yritin rankaisemalla usein pakottaa heitä rienaamaan. Raivotessani ylen määrin heitä vastaan vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka."

¹² Kun näissä aikeissa matkustin (myös) Damaskoon ylipappien valtuutuksen ja toimeksiannon nojalla,

¹³ näin, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon loistetta kirkkaamman, loistavan minun ja matkatoverieni ympärillä.

¹⁴ Kaaduimme kaikki maahan ja kuulin äänen puhuvan minulle (ja sanovan) heprean kielellä: 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Vaikea sinun on potkia tutkainta vastaan.'

¹⁵ Niin minä sanoin: 'Kuka olet, Herra?' Ja Hän* vastasi: 'Olen Jeesus, jota sinä vainoat.

¹⁶ Mutta nouse ja seiso jaloillasi. Sillä sitä varten olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni, sekä sen todistajaksi, *mitä olet* nähnyt, että sen, mitä varten olen sinulle ilmestyvä.

¹⁷ Pelastan sinut tämän kansan sekä pakanain käsistä, joitten luo (nyt) sinut lähetän

¹⁸ avaamaan heidän silmänsä, jotta he kääntyisivät pimeästä valoon ja saatanan vallasta Jumalan puoleen saadakseen synnit anteeksi ja perintöosan niitten joukossa, jotka ovat pyhitetyt uskossa minuun.'

¹⁹ Sen vuoksi, kuningas Agrippa, en ollut tottelematon taivaalliselle näylle,

²⁰ vaan saarnasin ensin sekä Damaskon, että Jerusalemin asukkaille, sitten* koko Juudean maalle ja pakanoille, että heidän on muutettava mielensä ja käännyttävä Jumalan puoleen tekemällä mielenmuutoksen mukaisia tekoja.

²¹ Tämän vuoksi juutalaiset ottivat minut kiinni pyhäkössä ja yrittivät surmata.

²² Jumalan avulla, jota nyt tähän päivään asti olen saanut: seison todistamassa sekä pienille, että suurille puhumatta muuta kuin mitä sekä profeetat että Mooses ovat sanoneet tulevan tapahtumaan,

²³ että Kristuksen piti kärsiä ja kuolleitten ylösnousemuksen esikoisena julistaa valoa* tälle kansalle ja pakanoille."

²⁴ Hänen näin puolustautuessaan sanoi Festus kovalla äänellä: "Olet hullu, Paavali. Suuri oppi tekee sinut hulluksi."

²⁵ Mutta hän* sanoi: "En ole hullu, korkea-arvoinen Festus, vaan puhun totuuden ja järjen sanoja.

²⁶ Kuningas näet tietää nämä, minkä vuoksi puhunkin hänelle rohkeasti. Sillä en usko minkään näistä olevan häneltä salassa, koska nämä eivät ole missään syrjäsopessa tapahtuneet.

²⁷ Uskotko, kuningas Agrippa, profeettoja? Tiedän, että uskot."

²⁸ Niin Agrippa sanoi Paavalille: "Vähällä *suostuttelet minua tulemaan' kristityksi."

²⁹ Mutta Paavali sanoi: "Toivoisin Jumalan edessä, että *joko vähällä tai paljolla, et ainoastaan sinä, vaan myös kaikki, jotka minua tänään kuuntelevat tulisivat sellaisiksi kuin minä olen, näitä kahleita lukuun ottamatta."

³⁰ (Hänen näin sanottuaan) kuningas nousi ja maaherra ja Bernike sekä ne, jotka istuivat heidän kanssaan.

³¹ Mennessään he puhuivat keskenään sanoen: "Tämä mies ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsisi kuoleman tai kahleet."

³² Ja Agrippa sanoi Festukselle: "Tämän miehen olisi voinut päästää vapaaksi, ellei* hän olisi vedonnut keisariin."